Vararikkoon ajautuneiden maiden velkakirjoja ostaneille sijoittajille on avautunut uusi tie periä saataviaan. Italialaiset sijoittajat yrittävät saada Argentiinalta oikeusteitse menetyksiään maan kymmenen vuoden takaisesta konkurssista.
Maailmassa on jo yli kaksituhatta valtioiden välistä investointisopimusta. Sopimusten tarkoituksena on alun perin ollut taata ulkomaisten sijoittajien ja sijoitusten tasapuolinen kohtelu ja turvallisuus.
Sijoittajien ja valtioiden välisten kiistojen sovitteluun perustettiin jo vuonna 1966 Maailmanpankin alla toimiva International Centre for Settlement of Investment Disputes ICSID -järjestö.
Investointisopimusten on perinteisesti katsottu kattavan yritysostot, tytäryhtiöiden perustamisen ja muut vastaavat suorat sijoitukset. ICSID otti kuitenkin kesällä 2011 käsittelyyn ryhmäkanteen, jonka nostajina oli joukko Argentiinan valtion velkakirjoja ostaneita italialaisia sijoittajia.
Sijoittajat haluavat Argentiinan valtiolta korvauksia tappioista, joita maan vuoden 2001 konkurssi ja sitä seuranneet velkojen uudelleenjärjestelyt ovat sijoittajille aiheuttaneet.
Italialaisten pankkien johtaman sijoittajaryhmän kanne on ollut vireillä jo vuodesta 2005. Syyskuussa 2011 Maailmanpankin ICSID linjasi, että 60 000 italialaisen kanne yli kahden miljardin dollarin saatavista kuuluu maiden välisen investointisopimuksen piiriin.
”Investointisopimusten alaa laajennetaan näin vaivihkaa. Valtioiden velkojen järjestelyt tulisi jättää kansallisten hallitusten sekä kansainvälisten elinten hoidettavaksi”, luonnehti Bostonin yliopiston kansainvälisten suhteiden professori Kevin P. Gallagher tilannetta Investment Treaty News -lehdessä tammikuussa 2012.
Suurin osa investointisopimuksista sisältää lausekkeen, joka suojaa valtioita silloin kun niiden turvallisuus on uhattuna. Nyt käydään kiistaa siitä, kattaako turvallisuuden käsite myös talouskriisit. Argentiinan tapauksessa tuomarit eivät olleet tästä yksimielisiä.
”Päätöksen tarkat seuraukset ovat vielä epäselviä, sillä äskeinen [ICSIDin] päätös koskee vain velkakirjojen haltijoiden nostaman vaateen oikeutusta. Linjaus avaa joka tapauksessa uuden työkalun tyytymättömille sijoittajille”, luonnehti Financial Times ICSIDin päätöstä tuoreeltaan 25. syyskuuta 2011.
Lopullisen tuloksen selviämiseen voi mennä vuosia.
”Valtioiden velka tulisi erikseen poistaa tulevien sopimusten kattamista sijoitustyypeistä. Joissain sopimuksissa tämä on jo kirjattuna”, Gallagher luonnehtii.
Uutinen ilmestyi Kansan Uutisten Viikkolehden Tulosvaroitus-sivulla perjantaina 27.1.
uutiskirje 
