Etelän lehdissä on jo ehditty epäillä, että Oulun kaupunginteatterin yhtiöittäminen ajaa teatteritaiteen ahtaalle.
Grekelän mukaan asia on juuri päinvastoin.
– Yritämme saada hyvät taloudelliset edellytykset juuri siksi, jotta taiteellinen tuote voitaisiin turvata. Me haastamme etelän teatterit laadulla ja tasolla.
Grekelä muistuttaa, että teatteriyhtiö ei voi tuottaa ulos jaettavaa voittoa. Se on ehto valtionavulle.
Vasemmistoryhmä vastusti aikanaan teatterin yhtiöittämistä. Nyt Grekelä kuitenkin istuu Oulun kaupunginteatteri Oy:n hallituksen puheenjohtajana, koska tehtävän täyttämisen aikoihin oli juuri Vasemmistoliiton vuoro ottaa puheenjohtajuus.
Jotkut olisivat halunneet hallitukseen teatteriammattilaisia, mutta kunnallinen demokratia voitti. Kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana toimivan Grekelän lisäksi hallituksessa istuukin muun muassa keskustan Tytti Isohookana-Asunmaa ja kokoomuksen entinen kansanedustaja Lyly Rajala.
Oulun teatteriyhtiön taiteelliseksi johtajaksi valittu Mikko Kouki kertoo, että syksyn ohjelmisto on jo paketissa. Tulossa on kaksi uutta kantaesitystä. Enempää Kouki ei vielä paljasta.
Yhtiömuodolla ei hänen mukaansa ole mitään vaikutusta itse ohjelmistoon.
– Kaupallisuutta en ajattele. Näytelmä saa katsojia, jos se tehdään hyvin, hän sanoo.
Yhtiöittämishuuma on tarttunut myös turkulaisiin. Turussa asiaa selvitetään parhaillaan.
Kaupunginhallituksen jäsen Pirjo Rinne (vas.) kertoo, että Vasemmistoliitto päätyi kannattamaan selvitystyötä sen jälkeen, kun se oli kuullut teatterin henkilökuntaa.
Vasemmistoliitossa olisi ollut halukkuutta selvittää myös säätiömalli, mutta yhtiöselvitykseen tyydyttiin, koska henkilökunta asetti yhtiön etusijalle.
Turun kaupunki on yhtiöittänyt toimintojaan kovalla vauhdilla viime vuosina. Rinne selittää ilmiötä kyllästymisenä byrokratiaan, jollaisena kunnallishallinto nähdään.
– Tämän vuoksi osakeyhtiömalli on hyvässä huudossa.
Rinne ei kuitenkaan usko ihmeisiin edes osakeyhtiössä. Miksi yhtiö pystyisi parempaan tuottoon kuin kunnallinen teatteri?
Turussa yhtiöittäminen ei tuo teatterille lisää valtioapuja, sillä jo nyt valtionosuudet menevät Rinteen mukaan täysimääräisinä teatterille. Lisää rahaa voi teatteriyhtiölle siis tulla vain yleisöltä. Mutta käyvätkö ihmiset enemmän teatterissa, kun sitä pyörittää yhtiö?
Näyttelijäliitto ei ole ottanut kantaa teattereiden yhtiöittämisiin.
– Mutta toiminnallisesti yhtiö on usein joustavampi kuin kunnallinen, toteaa liiton puheenjohtaja Mikko Hänninen.
Ay-poliittisesti Näyttelijäliitolle käy Hännisen mukaan kumpi vaan.
Kaupallinen suuntaus on voimistunut teattereissa, mutta ilmiö ei Hännisen mukaan ole seurausta yhtiöittämisistä. Tulosvastuuta vaaditaan kaikelta kunnalliselta toiminnalta yhä kovaäänisemmin. Lipputuloja seurataan tarkasti.
Toisaalta edes yhtiömuoto ei mahdollista sitä, että teatterista tulisi omarahoitteinen.
lehti 