Kenraali Leopoldo Galtierin sotilasjuntan johtama Argentiina koetti huhtikuussa 1982 vallata maan eteläosan Patagonian tuntumassa sijaitsevat saaret, sillä onnistuessaan operaatio olisi vienyt huomiota orastavalta talouskriisiltä. Juntta kuitenkin aliarvioi Britannian vastatoimet, ja voitto pönkitti pääministeri Margaret Thatcherin suosiota kotimaassaan.
Torjuntahävittäjiä ja ohjuskokeita
Saarten noin kolmetuhatta asukasta muodostuu pääasiassa briteistä. Kyseessä ei ole idyllinen kalastajayhteisö, vaan sotilastukikohta. Argentiinan ulkoministerin Héctor Timermanin mukaan saarille on siirretty ydinsukellusvene Vanguard, jolla voidaan liikutella ydinkärkiä. Lisäksi alueelle on hiljattain tuotu niin sanottuja viidennen sukupolven raskaita torjuntahävittäjiä, joita Britannia on käyttänyt Irakin, Afganistanin ja Libyan operaatioissa.
Latinalaisen Amerikan ja Karibian alue on ydinaseeton vyöhyke.
Timermanin mukaan alueella tehdään ohjuskokeita ilmoittamatta naapurimaille. Saarella käytetyn kommunikaatiotekniikan avulla Britannia pitää yhteyttä samaa tekniikkaa käyttäviin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Ranskaan seuraten Etelä-Atlantin kauppaliikennettä sekä lentoliikennettä Etelä-Afrikkaan.
Argentiinan mukaan Falklandin saarten varustelutaso rikkoo 1960-luvulla Kuuban ohjuskriisin aikaan laadittua Tlatelolco-sopimusta, jonka mukaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian alue on ydinaseeton vyöhyke. Britannia on kieltäytynyt kommentoimasta väitettä ydinkärjistä. Maan YK-lähettiläs Mark Llyan Grant ilmoitti, ”ettei Britannia kommentoi ydinasein varusteltujen sukellusveneidensä sijaintia”.
Vaatimukset vievät huomiota kaivoshankkeilta
Monelle argentiinalaiselle Falklandin kysymys näyttäytyy edelleen sisäpoliittisena pelinappulana. Nyt on tarkoitus vuosipäivän alla nostattaa kansallistunnetta ja presidentti Cristina Fernándezin suosiota.
Hallituksen suosio onkin joutunut koetukselle ympäristönsuojelijoiden keskuudessa avokaivoshankkeiden vuoksi. Muun muassa maan pohjoisosassa sijaitsevan Catamarcan alueella on ollut yhteenottoja tiesulkuja pitävien aktivistien ja poliisin välillä.
Kyseessä on megaluokan hanke, jonka omistaa valtion kaivosyhtiö Yacimientos Mineros Aguas de Dionisio (YMAD). Sillä on sopimuksia ulkomaalaisten yksityisten yhtiöiden, kuten sveitsiläisen Xstratan ja kanadalaisen Coldcorpin, kanssa.
Aktivistit kysyvätkin: ”Jos vaadimme, että Malvinas-saaret ovat Argentiinan, niin kenen ovat vuoremme ja jokemme?”
Hyökkäys saarilta yltäisi Brasiliaan
Vaikka kiista sisältääkin aineksia Argentiinan sisäisestä sopasta, on se kuumentanut tunteita myös mantereenlaajuisesti. Vanha kauna naapurin Chilen kanssa on saanut tulta. Pinochetin Chile tuki Britanniaa Falklandin sodan aikana, ja nyt saarella asuva pieni chileläisyhteisö on osoittanut mieltään Argentiinan vaatimuksia vastaan.
– Saarella ei ole nähtävissä muuta kuin sotilaallisia rutiinitoimenpiteitä. Vetoamme, ettei Chilen hallitus tukisi Argentiinan vaatimuksia, ja asettaisi saarta lentokieltoon. Me saarella asuvat chileläiset joutuisimme silloin Chileen päästäksemme lentämään Englannin kautta, joka olisi kohtuuton kulu. Olemme pienituloisia työläisiä, ja saarilla hankkiaksemme tuloja auttaaksemme perheitämme Chilessä, kommentoi yhteisön edustaja Fernanda Tapia chileläisessä El Mercurio-lehdessä.
Argentiinan vaatimukset saarten rauhoittamiseksi saavat kuitenkin tukea alueen hallituksilta. New Yorkissa asian tiimoilta pidettyyn lehdistötilaisuuteen osallistuivat Brasilian, Chilen, Perun, Ecuadorin, El Salvadorin, Costa Rican ja Guatemalan YK-lähettiläät. Timerman muistutti, että saarten kalustolla olisi mahdollista hyökätä Etelä-Brasiliaan asti. Saarilta löytyvä teknologia on modernimpaa kuin yhdenkään Etelä-Amerikan valtion omaama.
Turvallisuusneuvoston vaihtuvina jäseninä ovat alueelta Kolumbia ja Guatemala. Ulkoministeri Timerman tapasikin maiden edustajat kahdenkeskeisissä neuvotteluissa. Hän piti selvänä, ettei aloite alueen demilitarisoimisesta mene läpi turvallisuusneuvostossa, sillä Britannian ollessa veto-oikeuden omaava pysyvä jäsen, ei yhtäkään sitä vastaan suunnattua päätöstä tulla tekemään. ”On kuitenkin Argentiinalle suuri voitto, että turvallisuusneuvosto ylipäänsä käsittelee aloitteen”.