Muuttuiko ihminen itselleen arvoitukseksi ja vaaraksi muille paaluttaessaan ensimmäisen maapalstansa ja väittäessään, että tämä on minun.
Särkyikö silloin viattomuus? Filosofi Rousseaun mukaan ihmisten välillä on eroavuuksia iässä, terveydessä ja ruumiinvoimissa sekä hengen ja sielun ominaisuuksissa.
Toista voidaan kutsua moraaliseksi tai poliittiseksi eriarvoisuudeksi. Se perustuu ihmisten suostumukselle tai valtuutukselle. Peruskysymys kuuluu: Ovatko hallitsijat välttämättä arvokkaampia kuin ne, jotka tottelevat heitä?
Näytelmässä liikutaan ihmismielen äärirajoilla.
Löytyykö ruumiin tai hengen voima, viisaus tai hyve aina samoista yksilöistä ja samassa suhteessa kuin valta ja rikkaus? Mistä lähteestä ja millä perusteella vallankäytön oikeus johdetaan?
Tampereen Työväen Teatterin uutuusnäytelmässä Pimeyden sydämessä nämä kysymykset nostetaan kuin leikkauspöydälle tarkasteltavaksi. Näytelmä pohjautuu Joseph Conradin (1857–1924) romaaneihin Pimeyden sydän (1902) ja Anarkistit (1907).
Vuoden 1894 Kongo-joki on vaihtunut valtateihin ja tietoverkkoon Marlowin jäljittäessä suurkaupungin ytimeen kätkeytyvää hakkeri Kurtzia.
Siirtomaaimperiumien suorittama Amerikan ja Afrikan ryöstö vertautuu globaaliin tajuntateollisuuteen. Maapallon kartalta ei löydy enää yhtään tutkimatonta paikkaa, paitsi yksi, ihmisen pään sisäinen maailma, jonka valloittamisesta taistellaan yhä kiivaammin.
Näytelmässä liikutaan ihmismielen äärirajoilla. Salaperäinen Kurtzin jäljittäjä uhoaa, että vallankumouksen ei pidä vedota älyyn tai tietoon vaan tunteisiin vahvistamalla omaksuttuja ennakkoluuloja.
Hyvyys ja pahuus eivät hallitse ihmiskuntaa vaan välinpitämättömyys, katseen kääntäminen poispäin ikävistä tosiasioista.
Kerro eri yleisöille eri tarinoita
Natsien propagandapäällikkö Goebbels nappasi ideansa 1920-luvun saksalaisilta mainosteoreetikoilta. Hänen lähtökohtansa oli selkeä: Propagandan täytyy olla suosittua, mutta sen ei tarvitse olla älyllisesti perusteltua tai edes totuudenmukaista.
Eri yleisöille kannattaa kertoa eri tarinoita sen mukaan, mitkä tarinat kuhunkin yleisöön parhaiten vetoavat. Aina sama pitää tarjota aina uutena!
Samoilla yksipuolisten tietojen vesillä liikkuu ja kalastaa salaperäinen Kurtz, jolla väitetään olevan paljon kannattajia.
Toiston ja jankutuksen avulla suurten joukkojen ajatukset pidetään yksinkertaisten asioiden pauloissa. Se saa aikaan tunteen yksinkertaisen selkeästä todellisuudesta, joka on hallittavissa pienillä kauneusleikkauksilla, eli noiden toisten eliminoimisella.
Pimeyden sydämessä on monologinäytelmä, joka käy visuaalista dialogia taustalla koko ajan välkkyvän videokuvan sekä äänitehosteiden kanssa. Ratkaisu on onnistunut.
Samuli Muje selviytyy rankasta Marlowen roolistaan vakuuttavasti. Eikä näytelmässä liikuta pienissä ympyröissä. Francis Ford Coppolan Ilmestyskirja. Nyt. -elokuva perustuu myös Conradin romaaniin Pimeyden sydän.
Aiheensa ajankohtaisuudessaan todellinen tendenssi-näytelmä, joka pakottaa kysymään: Onko tietoverkko ja sosiaalinen media pohjimmiltaan hämähäkin verkon kaltainen pahuutta yhteen keräävä pyydys?
Tampereen Työväen Teatteri, Kellariteatteri : Pimeyden sydämessä. Perustuu Joseph Conradin romaaneihin Pimeyden sydän sekä Anarkisti. Kantaesitys 21.2.2012. Roolissa: Samuli Muje. Käsikirjoitus ja ohjaus: Tiina Puumalainen, lavastus; Teppo Järvinen, pukusuunnittelu; Marjaana Mutanen, valosuunnittelu; Juha Haapasalo, äänisuunnittelu; Timo J. Mäkinen.
lehti 