Kepa pelkää, että hallitus leikkaa kehysriihessään jo kertaalleen jäädytetyistä kehitysyhteistyövaroista. Seurauksista kärsivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat.
Viime syksyn kehyspäätöksellä hallitus jäädytti kehitysyhteistyövarat euromääräisesti tämän vuoden tasolle vuosina 2013–2014. Päätös käänsi kehitysyhteistyövarojen bruttokansantulo-osuuden alamäkeen.
Kepan puheenjohtaja Elina Vuolan mukaan lisäleikkaukset muuttaisivat jäädytyksen jääkaudeksi, kun hallitus rikkoisi lopullisesti kansainväliselle yhteisölle tekemänsä lupauksen nostaa kehitysyhteistyövarojen BKTL-osuus 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
– Näyttää siltä, että tämä hallitusohjelmaankin kirjattu tavoite on pelkkää sumutusta.
Niukkuutta jaetaan jo nyt
Vuola toteaa, että kiristyneessä asenneilmapiirissä kehitysyhteistyö on poliitikoille houkutteleva leikkauskohde. Silloin unohtuu helposti, että mahdollisilla lisäleikkauksilla on konkreettisia vaikutuksia köyhien ihmisten elämään. Suomi on kuitenkin yhä yksi maailman rikkaimmista maista, ja suomalaisen keskipalkalla aukeaa paikka maailman rikkaimmassa prosentissa.
Kehitysyhteistyövarojen kierrättäminen ilmastorahoituksena ilman lisäeuroja on Vuolan mukaan esimerkki siitä, miten kehitysyhteistyössä niukkuutta jaetaan jo nyt.
Hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan käyttämään osan vuonna 2013 alkavasta EU:n päästöhuutokaupasta saatavista tuloista ilmastorahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön.
– Tämä on tärkeä linjaus ja siitä on pidettävä kiinni. Päästökauppatuloja ei ole kuitenkaan vielä olemassa ja niiden suuruutta on vaikea arvioida. Edes päästöoikeuksien hinnat eivät ole vielä tiedossa, joten niiden varaan ei voida laskea rahoitusvajeen paikkailussa, Vuola sanoo.
uutiskirje 
