Yhteiskunta ja valtio eivät ole olemassa ensisijaisesti taloudellisen menestyksen vuoksi, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen. Hyvää elämää ei määritellä kulutuskyvyllä, vaan sen lähtökohdat ovat elämän mielekkyydessä, turvallisuudessa ja inhimillisessä yhteenkuuluvuudessa.
Mäkinen jatkoi ajankohtaista ahneuskeskustelua EU-neuvottelukunnan kokouksessa tiistaina. On moraalisesti ongelmallista hyväksyä ahneus myönteisenä tekijänä, joka vain joskus johtaa ylilyönteihin. Sellainen eetos vie kohti vahvojen ja menestyjien Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, hän painotti.
– Nyt ollaan tilanteessa, jossa mitataan eurooppalaisen kulttuurin syvän, kristillisvaikutteisen arvoperustan kantavuutta. Siihen kuuluvat sellaiset tekijät kuin keskinäinen yhteenkuuluminen, heikoimmasta huolehtiminen, kaikkien ihmisten yhtäläinen arvo ja oikeudenmukaisuus. Ne ovat myös EU:n identiteetin eettinen selkäranka.
Heikoin määrittää yhteiskunnan tilan
Arkkipiispa Kari Mäkinen pitää vahvistuvaa kokemusta ulkopuolisuudesta ja voimattomuudesta yhteiskuntakehityksen näkökulmasta kohtalokkaana. Hän sanoi, että yhteiskunnan tilaa tulisi aina arvioida kaikkein heikoimman näkökulmasta.
– Ulkoista epävarmuutta ihminen kestää, jos on kokemus, että ei ole yksin omassa tilanteessaan ja että oma ihmisarvo ja itsekunnioitus voivat säilyä. Turvattomuuden ja epävarmuuden keskellä kehitys voi johtaa kahteen suuntaan: luottamuksen ja yhteisvastuullisuuden lisääntymiseen tai omien etujen vartioimiseen.
Kirkko ei tuota ”toivopalveluksia”
Mäkisen mukaan epävarmuuden tilanteessa kirkolle esitetään usein odotus, että se toisi toivoa näköalattoman maailman keskelle.
– Ei voi kuitenkaan olla niin, että poliittinen ja taloudellinen toiminta kulkee toisaalla ja sitten jossain erillään ovat kirkot, jotka tuottavat ”toivopalveluksia” kansalaisten käyttöön.
Kirkon EU-neuvottelukunnan jäsenet keskustelivat tiistaina Euroopan talouskriisin seurauksista Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin vieraina.