Erityisen myönteisenä SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja pitää ratkaisua nuorten kannalta.
Työttömyysturvan työssäoloehdon alentaminen kuuteen kuukauteen ja monet työelämän ja työhyvinvoinnin laatua parantavat saavutukset Ahtelan työryhmässä ja vanhuuseläkkeen alaikärajan noston torjuminen, mainitsee Matti Huutola ratkaisun pluspuolen seikoista ensimmäiseksi.
Työurasopimukseen pääseminen osoitti, että työmarkkinajärjestelmä toimii. Se merkitsi myös sitä, että työeläkejärjestelmä pysyi maksajien käsissä. Jos tässä ei olisi onnistuttu. olisi eläkepolitiikasta neljän vuoden välein eduskuntavaalien yhteydessä käytävä kampanjoinnin aihe.
– Nyt pystyttiin tekemään yli poliittisten intressien ja poliittisten kausien vieviä ratkaisuja.
62,4 vuoden tavoite lähellä
Työelämän laatua käsitelleen Ahtelan työryhmän raportti sisältää useita ay-liikkeen tavoitteet täyttäviä työelämää ja työhyvinvointia uudistavia asioita. Merkittävästi edettiin Huutolan mukaan muun muassa työterveyden uudelleenjärjestelyssä.
– Monen muun myönteisen asian joukossa siellä sovittiin tilaajavastuulainsäädäntöön pääurakoitsijalle tulevasta velvollisuudesta varmistaa, että alihankkijalla on toimiva työterveysjärjestelmä.
– Saavutukset Ahtelan työryhmässä ovat raamisopimuksen päälle tulevia askeleita eteenpäin, muistuttaa Huutola.
Näin on suomalaista työelämää puolen vuoden kuluessa parannettu jo toisen kerran vastaamaan tätä päivää.
Eläkejärjestelmän asioissa hallitusohjelmaan löydettiin ihmisten työuria jopa toista vuotta pidentäviä ratkaisuja ilman eläkeiän mekaanista nostoa. Tämä vie eläkkeelle siirtymisen alaikärajaa jo aika lähelle yhdessä sovittua 62,4 vuoden tavoitetta.
Tärkeät kaksi kuukautta
Työttömyysturvassa Huutola nimeää tärkeäksi työssäoloehdon palauttamisen kahdeksasta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Sen merkitys on erittäin suuri ja se kohdistuu kaiken lisäksi ay-liikkeen ja maan hallituksen tavoitteiden mukaisesti nuoriin, pätkätyöntekijöihin ja naisiin.
– Tämä muutos tulee pelastamaan monta köyhyysloukkuun pudonnutta ihmistä ja perhettä, uskoo Matti Huutola.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa vietiin aktiivisuutta niin valtiovallalta, kunnilta kuin työntekijöiltäkin vaativaan suuntaan.
Työttömyysturvajärjestelmää ajetaan entistä enemmän suuntaan, jossa valtiovallalle tulee velvoite tuoda entistä enemmän konkreettisia ja entistä enemmän vaikuttavia aktiivitoimia työttömille.
– Minä näin nämä liikkeet myönteisinä, mutta tiedän niistä olevan toisenlaisiakin näkemyksiä, sanoo Huutola
Myönteistä on myös se, että työhistorian pituudella ei ole vaikutusta korotetun työttömyysturvan saamisessa. Sitä saa aktiivitoimiin osallistuja.
Pahimmat miinukset
Valitettaviin päätöksiin Huutola listaa sen, että SAK:n tavoite päästä päättämään eläkerahoituksesta pitemmältä jaksolta kuin nyt sovittujen kahden vuoden (2015 ja 2016) osalta ei toteutunut. SAK tavoitteli eläkerahoituksen kestävää rahoitusta eli eläkemaksun korotusta.
Yhden vuoden nosto osa-aikaeläkkeeseen, varhennetun eläkkeen ja vuoden nosto työttömyyseläkeputkeen pääsyyn ovat pahimmat miinukset ay-liikkeen kannalta, myöntää Matti Huutola.
uutiskirje 
