Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramon mukaan Saksa on aiheuttanut ”negatiivisen ulkoisvaikutuksen” muille talous- ja rahaliitto EMU:un kuuluville EU-maille.
Erillisten valuuttojen oloissa tyypillinen negatiivinen ulkoisvaikutus on jonkun maan devalvaatio, joka parantaa sen kilpailukykyä, mutta vastaavasti heikentää suhteessa muiden kilpailukykyä.
Yhteisvaluutta euroon kuuluvat EMU-maat eivät voi parantaa kilpailukykyä toistensa suhteen devalvoimalla.
– Mutta sama vaikutus saadaan aikaan palkkojen alentamisella eli sisäisellä devalvaatiolla, sanoi Sauramo Vasemmistoliiton, KSL:n ja Euroopan vasemmistopuolueen eurokriisi-seminaarissa Helsingissä lauantaina.
Tätä Sauramon ”nuiji naapuria” -politiikaksi kutsumaa palkkapolitiikkaa Saksa on harjoittanut euron ensimmäiset kymmenen vuotta. Saksan palkankorotukset ovat olleet alhaisia. Lisäksi toteutunut ansioiden nousu on ollut pienempi kuin sopimuskorotukset eli on tapahtunut negatiivista palkkaliukumaa.
– Tämä on hyvin ongelmallista yhteisvaluutan kannalta. Erillisissä valuutoissa vaikutus ei olisi niin voimakas kuin yhteisvaluutassa. Nyt ajetaan kilpailukyvyltään heikot euromaat sisäiseen deflaatioon.
Saksa on parantanut työllisyyttään heikentämällä työllistymismahdollisuuksia muualla.
Samalla on Sauramon mukaan valmis kierre: Saksan matalat korotukset luovat paineita työehtojen heikentämiseen muissakin euromaissa.
Tilanne korostaa Sauramon mukaan ammattiyhdistysliikkeen yhteistyön tarvetta EU-maissa.
Gute Arbeit esimerkkinä
Myös SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen puhui Saksasta, mutta erilaisesta tulokulmasta. Hän kertoi metallialan ammattiliiton IG-Metallin työelämän laatukriteereitä arvioivista Hyvä työ -mittauksista.
Laukkasen mukaan työelämän laatu on ollut toistakymmentä vuotta kaikissa EU:n työelämää sivuavissa papereissa, mutta käytännössä se on jäänyt määrän jalkoihin.
Laukkanan katsoi, että myös Suomessa tarvittaisiin uusi raami laatukeskustelulle. Hänen mielestään IG-Metallin Hyvä työ (Gute Arbeit) soveltuisi sen pohjaksi.
– Saksalaisen kuvauksen mukaan Hyvä työ on sipulin kolmas, uloin kerros. Sisimpänä ovat kansainvälisen työjärjestön ILO:n minimistandardit kuten orjatyön kielto, seuraavana niin sanottu decent work (kelvollinen tai säällinen työ).
Hyvä työ on Laukkasen mukaan enemmän kuin kelvollinen työ. Siinä painotetaan työntekijöiden osallistumisoikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia. Se on mitattava kokonaisuus ja se mahdollistaa kehityksen suuntaa koskevan keskustelun.
IG-Metall mittaa hyvää työtä laatukriteeristöllä, jossa on 15 palkkia.
lehti 