Oppositio jatkaa hallituksen tulittamista välikysymyksillä, kun kevään neljäs välikysymys on tulollaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ilmoitti tiistaina, että se harkitsee välikysymystä Suomen vastuiden kasvattamisesta Euroopan kriisirahastoissa.
Perussuomalaiset toteavat, etteivät hyväksy hallituksen suunnitelmia kasvattaa Suomen vastuita.
Välikysymysprosessi on vielä vaiheessa, mutta eduskuntaryhmän työvaliokunta ilmoittaa esittävänsä eduskuntaryhmälle välikysymyksen jättämistä.
Tässä on nyt vähän välikysymysväsymystä.
Perussuomalaiset toivoo myös toista oppositiopuoluetta keskustaa ja vasemmistoliiton ryhmästä erotettua vasenryhmää välikysymyksen taakse.
”Väsähtänyttä”
Aiemmin tänä keväänä on tehty kolme välikysymystä.
Perussuomalaiset teki välikysymyksen puolustusvoimauudistuksesta helmikuun lopulla. Keskustan kevään ensimmäinen välikysymys koski kuntauudistusta. Toisesta, lasten kotihoidontukea koskeneesta välikysymyksestä keskusta ilmoitti heti saatuaan ensimmäiseen vastauksen. Jälkimmäistä välikysymystä on arvioitu ainutlaatuiseksi sen vuoksi, että se perustui lehtijuttuun eikä hallituksen päätöksiin tai linjauksiin.
Kolme välikysymystä käsiteltiin kuukauden sisällä.
– Minusta tässä on nyt vähän välikysymysväsymystä, ja sen vuoksi toivoisin näiden välikysymysaiheiden ja -ajankohtien osalta vähän suurempaa harkintaa myöskin oppositiolta, hallituspuolueen kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) sanoi kotihoidontukea koskeneessa keskustelussa. Hänestä keskustelu oli väsähtänyttä.
Raskain ase
Perussuomalaisten välikysymys olisi vaalikauden kuudes. Marraskuussa Perussuomalaiset teki välikysymyksen varautumisesta eurokriisiin ja euron hajoamiseen. Syyskuussa keskusteltiin keskustan välikysymyksen pohjalta kunnallisten lähipalvelujen turvaamisesta.
Aiemminkin viime vuosina on ollut kausia, jolloin välikysymyksiä on tehty tiheään. Esimerkiksi vuonna 2006 tehtiin kahdeksan välikysymystä. Vaalivuonna 2007 ehdittiin tehdä vain yksi välikysymys ja uuden eduskunnan aloitettua 2008 tyydyttiin kolmeen. Taas vuonna 2010 alettiin valmistautua eduskuntavaaleihin ja välikysymyksiäkin tehtiin kuusi. Silloin tilanne poikkesi nykyisestä myös siinä, että oppositiopuolueita oli kahden sijaan viisi.
Välikysymys on opposition raskain politiikan tekemisen väline. Periaatteessa siihen liittyvässä luottamusäänestyksessä pyritään kaatamaan hallitus.
Suomessa neljä hallitusta on joutunut eroamaan saatuaan välikysymysäänestyksessä epäluottamuslauseen. Tuorein tapaus on vuodelta 1958.