Koululaisten eriarvoistuminen huolettaa opettajia
Opetusalan ammattijärjestö OAJ haluaa opettajille oman ammattirekisterin. Sen avulla voitaisiin varmistaa, että lapset ja nuoret saavat kunnollista opetusta, järjestö perustelee.
– Opettajien sijaisiksi palkataan yhä epäpäteviä ihmisiä, jopa kuntapäättäjien sukulaistyttöjä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Epäpäteville ei tarvitse maksaa opettajan palkkoja. Niinpä varsinkin taloudellisessa ahdingossa olevilla kunnilla on kiusaus keinotella epäpätevillä sijaisilla. Toisinaan opettajan virkaa ei edes julisteta auki, vaan kuluissa säästetään.
Luukkaisen mukaan tällaiset säästöt kostautuvat nopeasti. Lapset eivät saa pätevää opetusta, mikä haittaa myös heidän myöhempää oppimistaan.
Ammattirekisteriin pääsisivät vain opettajakoulutuksen suorittaneet opettajat.
– Nyt jokainen vähänkin aikaa opettanut käyttää opettaja-nimikettä, Luukkainen huomauttaa.
Ammattirekisterin myötä epäpätevien palkkaaminen kävisi kunnille vaikeammaksi, koska oppilaiden huoltajilla olisi mahdollisuus tarkistaa rekisteristä opettajan pätevyys ja kokemus. Lisäksi rekisteri kertoisi joka hetki koko maan opettajatilanteen.
Erityisopetuksessa eniten epäpäteviä
Luukkaisen mukaan tilanne on pahin erityisopetuksessa. Noin joka neljäs erityisopettajana työskentelevästä on vailla riittävää kelpoisuutta.
– Vielä kurjempi tilanne on sopeutumisongelmista kärsivien oppilaiden pienryhmäopetuksessa. Yli 40 prosenttia opettajista ei täytä kelpoisuusvaatimuksia.
Erityisopettajien koulutuspaikkoja on lisätty, mutta ne eivät riitä. Luukkaisen mukaan moni opettaja hankkii erityisopettajan koulutuksen pärjätäkseen normaalissa koulutyössä.
Peruskoulun luokanopettajista päteviä on yli 90 prosenttia.
– Etelä-Suomessa tilanne on heikoin, opettajakunta on nuorta ja sijaisia on paljon, Luukkainen toteaa.
Ammattikouluissa kelpoisuusaste on noussut yli 75 prosenttiin, mutta tekniikan alalla epäpäteviä on yhä runsaasti. Lisäksi teknisten oppiaineiden opettajat alkavat ikääntyä.
Tilanne on paras lukioissa. Niiden opettajista keskimäärin 95 prosenttia on päteviä. Luukkainen kertoo, että joissakin kunnissa kaikki lukionopettajat täyttävät kelpoisuusvaatimukset.
Pisa-menestys vaakalaudalla
Epäpätevien opettajien takia suomalaisten koulumenestystä uhkaa eriarvoistuminen. Osa saa laadukasta opetusta, osa ei.
Pisa-sijoitusta uhkaa Luukkaisen mukaan myös muiden maiden satsaukset opetukseen.
– Meiltä haetaan mallia ja satsauksia lisätään. Suomessa tyydytään olemassa olevaan järjestelmään. Kohta muut ajavat ohitsemme.
Hallituksen satsaukset ryhmäkokojen pienentämiseen ovat Luukkaisen mukaan tervetulleita. Tosin osa kunnista rahastaa muutoksella. OAJ:ssa tiedetään kuntia, jotka tukipäätöstä uumoillen suurensivat luokkien ryhmäkokoja. Nyt oppilasmääriä on helppo pienentää ja saada siihen valtiolta tukea.
OAJ vahtii Luukkaisen mukaan haukan lailla, että ryhmäkokojen pienentämiseen aiotut valtionosuudet käytetään tarkoitukseensa. Järjestö aikoo ilmoittaa opetushallitukselle väärinkäytöksistä.