Brittiläisen avustusjärjestö Oxfamin raportin mukaan kansainväliset asevientikiellot vuotavat kuin seula. Rajoituksia on helppo kiertää tai olla kokonaan piittaamatta niistä. Kansainvälisen sääntelyn puutteen vuoksi kiellon kohteena olevat maat ostavat asemarkkinoilta mitä lystäävät.
Oxfamin laskelmien mukaan asevientikiellossa olleet maat ostivat vuosien 2000 ja 2010 välisenä aikana aseita yli 2,2 miljardilla punnalla (2,8 miljardilla eurolla). Tuona aikana oli voimassa 26 asesaartoa.
Ajankohtaisena esimerkkinä Oxfamin torstaina julkaisemassa raportissa The Devil is in the Detail on Syyria, joka hankki vähän ennen kansannousun alkamista aseita yli 130 miljoonan euron edestä.
Syyrian aseiden pääasiallinen toimittaja on Venäjä. EU asetti Syyrian asevientikieltoon viime vuoden maaliskuussa.
Tarve selkeälle sopimukselle
Oxfam haluaa raportillaan vaikuttaa heinäkuussa pidettävään YK-kokoukseen, jossa keskustellaan uuden kansainvälisen sopimuksen luomisesta asekauppaa sääntelemään.
Oxfamin mielestä nykyisten aserajoitusten puutteet asettavat tarpeen selkeän, yksiselitteisen ja valtioille oikeudellisia velvoitteita asettavan sopimuksen solmimisesta.
Oxfamin mukaan asekauppa on nykyään heikommin säädeltyä kuin vaikkapa banaani-, kahvi- tai kaakaokauppa. Uuden sopimuksen pitäisi yksiselitteisesti pysäyttää aseiden vienti maihin, joissa ne voivat lietsoa konflikteja, köyhyyttä tai ihmisoikeusrikkomuksia.
Oxfam kuitenkin huomauttaa tiedotteessaan, että heinäkuun kokouksen päättyminen tuloksettomana olisi parempi kuin heikko sopimus. Heikko sopimus vain laillistaisi nykyisen epäonnistuneen järjestelmän.
Vesittäjät liikkeellä
Vahvimmin uutta sopimusta vastustavat tavanomaiset epäillyt. Venäjä ja Kiina haluaisivat vesittää erityisesti kohdan, jossa kiellettäisiin aseiden vieminen maihin, joissa niitä saatettaisiin käyttää ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Yhdysvallat ilmoittaa olevansa periaatteessa sopimuksen kannalla, mutta sen mukaan liian tiukat rajoitukset voisivat estää monia maita allekirjoittamasta.
Oxfam perustaa raporttinsa Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tietojen sekä YK:n kauppatilastojen pohjalle.
Tämän vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä asevientikiellossa olleista maista Myanmar (Burma) hankki aseita lähes 500 miljoonalla eurolla. Iran osti vuosina 2007–2010 aseita 450 miljoonalla eurolla ja Kongon demokraattinen tasavalta vuosina 2000–2002 sadalla miljoonalla.
Kemiallisia, biologisia ja ydinaseita rajoittavat kansainväliset sopimukset. Sen sijaan niin sanottujen konventionaalisten aseiden (taistelulaivoista konepistooleihin) kaupalle ei ole olemassa kansainvälisesti hyväksyttyjä sääntöjä.
lehti 