Teatteri Kultsassa on selvästi tehty päätös siitä, ettei mikään ole mahdotonta. Tällä kertaa näyttämölle vyörytetään sarjakuvaa ja varsin alkuperäisessä muodossa. Strippiklubi Fingerpori on aika tarkasti sitä, mihin Pertti Jarlan sarjakuvan ystävät ovat tottuneet. Harjaantuneempi lukija bongaileekin jo ensimmäisistä sanoista sen, mistä stripistä on kyse.
Todennäköisesti ohjaaja Marko Jalonen ei edes tiedä, mitä on helpon kautta tekeminen ja toivottavasti kukaan ei häntä siihen koskaan opastakaan. Jalosen ohjaamat, joskus kokeellisetkin esitykset ovat hieman rosoisia ja paikkaansa hakevia, mutta ne kommunikoivat aina yleisön kanssa.
Kolmen ruudun tarinoihin perustuvan hauskuuden kääntäminen estradille siten, ettei sekaan isketä omia, ei ole helppo tehtävä. Strippiklubi Fingerpori onkin hyvin irtonainen esitys, mutta kun rytmiin pääsee kiinni, ei katsomossa tylsyys tai vaivaantuneisuus iske. Välillä siellä tosin iskee hervoton naurun tyrske ja toisinaan huomaa, että joku hauskuus tavoitti kohteensa vasta jälkijunassa. Nopeassa tahdissa iskevät stripit eivät jätä turhaa aikaa oivaltamiselle ja välillä ei ole itsekään varma, mille tässä hihitellään.
Tämän kaltaisessa esityksessä ei hahmoihin ole haettu suurempaa syvyyttä ja nopeasti vaihtuvien roolien vuoksi se olisikin miltei mahdotonta. Marja-Liisa Lius saa kuitenkin keskittyä rauhassa olemaan Rivo-Riitta ja homma toimii. Rempseys ja kaiken häpeän yläpuolelle asettuminen tuntuu tulevan Liukselta kuin itsestään. Häpeän yli saavat astua muutkin. Välillä pöydällä hyllyy paljas pylly ja seuraavassa hetkessä aikuisviihdetähti on matkalla kakkoseen.
Live-orkesterin tahdissa etenevä Strippiklubi Fingerpori esittää myös laulut, jotka kristillisten kaupunginvaltuutettu Inkeri Ryömä (Teija Kotka-Pulkkinen) pistäisi kiellettyjen listalle – juna taitaa jyskyttää ystävää jos toistakin.
Kaiken kaikkiaan Strippiklubi Fingerpori pitää mukavasti rytminsä yllä, ja antaa ainakin Jarlan ystäville nauruterapiaa kevään tarpeisiin.
Teatteri Kultsa: Strippiklubi Fingerpori. Dramatisointi ja ohjaus: Marko Jalonen. Valot: Jorma Hellström. Puvustus: Teija Kotka-Pulkkinen. Lavastus: Jaska Palonen. Musiikki: Lasse Gabel, Pasi Kuivalainen, Esa Lindroos. Rooleissa: Jussi Vehkasalo, Marja-Liisa Lius, Suvi Lahdenmäki, Vesa Salmi, Petri Peltoniemi, Teija Kotka-Pulkkinen, Jukka Hurjanen.
uutiskirje 
