Kansainvälisen työjärjestön ILOn työkonferenssi Genevessä on ajautunut outoon pattitilanteeseen. Työnantajapuoli ilmoitti yllättäen, ettei lakko-oikeus heidän mielestään sisälly ILOn järjestäytymisoikeutta koskevaan yleissopimukseen nro 87.
Asiasta tiedottaneen SAK:n mukaan vakiintunut ILOn valvontakäytäntö on vahvistanut sen, että vuonna 1948 hyväksytty yleissopimus numero 87 pitää sisällään lakko-oikeuden. ILOn riippumaton asiantuntijakomitea pitää lakko-oikeutta olennaisena osana kyseistä yleissopimusta.
Työnantajapuoli ilmoitti kannastaan työkonferenssin applikaatiokomiteassa, joka käsittelee ILOn yleissopimusten ja suositusten käytännön soveltamista. Työnantajat eivät ole suostuneet ottamaan komitean käsittelyyn sellaisia tapauksia, joissa kyse on työntekijöiden lakko-oikeudesta. Lakko-oikeus on työnantajien edustajien mukaan puhtaasti kansallinen asia.
”Viikon työ roskakoriin”
”Työnantajaryhmä halusi haastaa lakko-oikeuden. Samalla heitettiin koko applikaatiokomitean työ roskakoriin. Sadat työntekijöiden, työnantajien ja hallitusten edustajat ovat istuneet viikon Genevessä täysin turhaan”, kirjoitti Akavan kansainvälisten asioiden asiantuntija Jenni Karjalainen järjestön blogissa tiistaina.
”Työntekijöiden lakko-oikeus on olennainen osa työelämän ihmisoikeuksia. Lakko-oikeuden kiistäminen heikentäisi olennaisesti työntekijöiden järjestäytymisoikeutta”, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen sanoo keskusjärjestön verkkosivuilla.
Komulaisen mukaan on mahdollista, että kiistan takia applikaatiokomitealta jää käsittelemättä muun muassa Valko-Venäjän ammattiyhdistysliikkeen tilanne. Akavan Karjalaisen mielestä tilanne on vielä huonompi: ”…applikaatiokomitean työ valuu tältä vuodelta hiekkaan. Emme käsittele Valko-Venäjää, emme Kreikkaa, emme Espanjaa, emme Guatemalaa tai Kolumbiaa, emme Koreaa. Emme käsittele yhden ainoan maan työelämän perusoikeuksien toteutumista.”
Kovan linjan britti taustalla
Jenni Karjalaisen mukaan ILOn perusoikeuksiin kuuluvaksi tulkittu lakko-oikeus on hiertänyt työnantajia jo pitkään, koska lakkoilu maksaa rahaa ja synnyttää liiketoiminnan kannalta kiusallista epävarmuutta.
”Työnantajaryhmän keulakuvana applikaatiokomiteassa on häärännyt kovan linjan miehenä tunnettu britti Chris Syder. Hän on tuonut mukanaan toimintatavan, jota suomalaisesta näkökulmasta on vaikea ymmärtää. Tuntuu, että työnantajilta on karannut mopo käsistä”, toteaa Karjalainen.
Hän kertoo työnantajaryhmän haastaneen ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta yhdessä yksittäisessä istunnossa yli puolivuosisataisen vakiintuneen oikeuskäytännön.
Akavan Jenni Karjalaisen kirjoitus
uutiskirje 
