Åbo Akademin tutkijaryhmä kyseenalaistaa usein esitetyn väitteen, että julkinen omistus on tehotonta.
– Tutkimustuloksemme osoittavat, että julkinen omistus voi olla jopa tehokkaampaa edellyttäen, jos omistuksella halutaan muutakin kuin taloudellisen hyödyn maksimointia, professori Johan Willner kertoo.
Yritysten määrän kasvu kuntapalveluiden markkinoilla ei Willnerin mukaan sinänsä lisää tehokkuutta eikä aina johda kohonneeseen hyvinvointiin.
– Vallitseva taipumus yksityistää, missä ikinä mahdollista, voi olla väärä tapa toimia.
Ostopalvelut voivat tulla kalliiksi
Willnerin mukaan kunnissa ei useinkaan ole ajateltu ennalta riittävän seikkaperäisesti, mitä halutaan.
– Aina ei ole mietitty, minkälaista siivousta, vanhustenhoitoa tai millaisia kouluaterioita halutaan. Näiden laadusta on jouduttu jopa oikeudenkäynteihin, mikä on aika kallista.
Kuntapalveluiden ostaminen vaatii Willnerin mukaan lakimiehiltä niin suuren työpanoksen, että ostopalvelun edullisuus voidaan kyseenalaistaa.
– Ainakaan toistaiseksi kunnat eivät ole pystyneet hankkimaan ostopalveluita järkevästi. Jos joskus pystyvät, paljonko se sitten maksaa, Willner kysyy.
Hän kuvaa kuntien ostopalvelukuvioita monimutkaisiksi.
– Kun palveluita yksityisestään ja kilpailutetaan, heikennetään usein myös niiden laatua.
Näissä tilanteissa ostopalveluiden ja kunnan omien palveluiden vertaaminen toisiinsa on vaikeaa.
– Silloin ei enää verrata samaa palvelua.
Kilpailuttamista on Willnerin mukaan käytetty kunnissa myös siihen, että vastuu saadaan pois poliittisilta päättäjiltä.
– Silloin joudutaan haukkumaan yhtiöitä eikä päättäjiä.
Valtionyhtiöt toimivat kuin yritykset
Willner ihmettelee, miksi valtionyhtiötkin toimivat nykyisin kuin yritykset.
– Jäljellä olevilta valtionyhtiöiltä vaaditaan kaupallisuutta. Ne toimivat sekä hyvässä että pahassa aika lailla samalla tavalla kuin yksityiset yritykset.
Rautateillä tämä on johtanut siihen, että rautatieverkko on erotettu junaliikenteestä, jotta myös kilpailevat yritykset voisivat käyttää sitä tulevaisuudessa.
– Tutkimustuloksemme osoittavat, että tällainen rakennemuutos voi johtaa tehottomampaan toimintaan. Tehottomuus syntyy, kun tavoitteet muuttuvat kaupallisemmiksi.