Suomen luonto on kuorittu elannoksi useampaan kertaan. Ensin samottiin riistan perässä kylistä saloille, sitten etsittiin kaskimaita kaukaa ulkosaroilta ja lopuksi haeskeltiin vielä tarjolla olevaa raivaamatonta maata torpan tai uudistalon sijaksi.
Viimeisenä saivat seurata tuota perinnäistä reittiä karjalaiset ja rintamamiehet, joille hankittiin asutustiloja erämaista. Aina oli lähdettävä ihmisten luota yksinäisyyteen.
Joensuun yliopiston kansanperinteen professori Seppo Knuuttila toteaa, että kansanvalistuksen piirissä suomalaista metsäläisyyttä on pidetty lähes näihin europäiviimme saakka syvien kansankerrosten henkisenä rikkautena, luovuuden lähteenä tai peräti aidon alkuperäisen suomalaisuuden ”aatelistunnuksena.”
– Runonkerääjät ja taiteilijat ovat samonneet keskuksista korpimaille vanhaa aitoa alkuperäistä suomalaista kulttuuria etsiessään. Muinaisuuden aitoja viestintuojia rintamaiden asukkaille olivat ne viimeiset runonlaulajat, jotka eivät osanneet lukea eivätkä kirjoittaa. Heidän kohdallaan puute oli hyve, muistissa säilyneiden runojen aitouden tae. Nyt erämaaluontoa kuoritaan muun muassa kaupunkilaislaskettelijoiden iloksi.
Knuuttila on ollut yli 30 vuotta mukana tutkimushankkeessa, jossa Valtimon kunnan Sivakan ja Rasimäen kylien muutoksia on kirjattu ylös.
Kylistä kakkosasuntoja
Knuuttilan mukaan pitkin Eurooppaa on menossa sama ilmiö, että kylät muuttuvat kaupunkilaisten kakkosasuntoalueiksi.
– Esimerkiksi Pariisista sadan kilometrin säteellä sijaitsevat alueet ovat keskiluokan vapaa-ajan alueita. Sama ilmiö on myös Pohjois-Skotlannissa. Etätyö ja auto ovat muuttaneet ihmisten liikkuvuutta. Kyliä ei enää muokata turismin tarpeisiin, koska ihmiset haluavat suuriin keskuksiin syrjäkylien hiljaisuuden sijaan.
– Ilomantsin Möhkön kylältä myytiin lakkautettu rajavartioasema. Rajavartijat ovat tunnetusti toimeliaita miehiä. Heidän lähtönsä kylältä muuttaa kylää kenties dramaattisestikin. Joistakin kylistä yritetään tehdä eräänlaisia ihmisvarastoja, kuten eräässä rajan pinnassa sijaitsevassa syrjäkylässä on mielenterveyspotilaiden kuntoutuspaikka Mielenpesä.
Laajemmin Seppo Knuuttilan ajatuksia syrjäkylistä on luettavissa Kansan Uutisten Viikkolehden juhannusnumerosta.
lehti 