Hallitus hyrisi tyytyväisyyttään budjettiriihensä päätteesi järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Eri hallituspuolueet kiittelivät toisiaan ja korostivat yhteistä tahtoaan ratkaista hankalatkin asiat. Budjettiriihi ei tarjonnutkaan suurta draamaa, koska peruslinjaukset oli jo tehty.
Kiistaa puolueiden välillä syntyi lähinnä siitä, miten ensi kesänä voimaan astuvaa vanhuspalvelulakia aletaan toteuttaa. Budjettiriihessä laki sai sisältöä, vaikkakin monet asiat siirtyivät vielä eteenpäin. Kaikki vakuuttivat kuitenkin olevansa tyytyväisiä eli kompromissin kanssa voidaan niin sanotusti elää.
Hallituksen budjettiriihi olisi ilman vanhuspalvelulakia puitu loppuun jo keskiviikkona. Suuret linjaratkaisut oli tehty jo viime kevään kehysneuvotteluissa. Nyt hallitus siirsi keväiset päätökset toimiksi valtion ensi vuoden talousarvioon.
Budjettiesitystä on syytä tarkastella kokonaisuutena ja tätä aikaa vasten.
Vanhuspalvelulaista syntynyttä kiistaa on jonkin verran dramatisoitu. Kaikki puolueet ovat olleet itse lain kannalla, mutta siihen liittyvistä sisällöistä on ollut erilaisia näkökantoja. Sehän vasta kummallista olisi ollut, jos näin laajapohjaisessa hallituksessa kaikilla olisi yhteinen tahto. Olennaista syntyneessä kompromississa on, että ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelut paranevat ja kunnissa pitää järjestää asiat niin, ettei räikeitä epäkohtia synny.
Hallituksen omaksuma nollatoleranssi epäkohtien sietoon on hyvä periaate. Käytäntö sitten kertoo, miten siinä onnistutaan. Resursseja joka tapauksessa pyritään jakamaan tasapainoisesti kotihoidon, omaishoidon sekä ympärivuorokautisen laitoshoidon ja hoivan kesken. Näissä kevään kehyspäätös selvästi ylitetään. Lain määräykset koskevat sekä yksityisiä että julkisia palveluja.
Jo keväällä hallitus teki periaatepäätöksen, jonka mukaan muun muassa työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan puolison tulojen osalta. Nyt se toteutetaan. Samoin käynnistyy nuorten yhteiskuntatakuu, jolla pyritään aktivoimaan nuoria koulutukseen ja työelämään.
Oikeudenmukaisuuden kannalta merkittäviä toimia ovat suurten perintöjen ja lahjojen sekä suurten palkka- ja eläketulojen verotuksen kiristäminen. Yli 100 000 euroa vuodessa tienaaville säädettävä solidaarisuusvero toteutuu. Arvonlisäveroon tehtävä yhden prosenttiyksikön korotus vaikuttaa sitten toiseen suuntaan.
Budjettiesitystä on syytä tarkastella kokonaisuutena ja tätä aikaa vasten. Esitys perustuu valtiovarainministeriön kansatalousosaston ennusteeseen, joka ennakoi ensi vuodelle hidasta yhden prosentin talouskasvua. Tällaisessa tilanteessa pitää satsata työllisyyteen. Budjetista löytyykin tällaisia avauksia, muun muassa uuden jäänmurtajan rakentaminen.
uutiskirje 
