Virallisia lopputuloksia maanantain parlamenttivaaleista ei vielä ole julkaistu, koska joidenkin paikkojen kohtalosta kiistellään edelleen.
Miljardööri Bidzina Ivanishvilin Georgian unelma -koalition ääniosuus oli noin 55 prosenttia. Presidentti Mihail Saakashvilin Yhdistynyt kansallinen liike (ENM) sai tyytyä 40 prosenttiin. Muille jäi vain muruja.
Ivanishvilin koalitio on saamassa 44 suhteellisella vaalitavalla puoluelistoilta jaettavista 77 parlamenttipaikasta. ENM saisi 33.
Kolmasosa elää köyhyysrajan alapuolella.
Loput kaikkiaan 150 paikasta jaetaan 73:sta yhden edustajan vaalipiiristä. Näistä oli torstain tietojen mukaan menossa 39 Ivanishvilille ja 34 Saakashvilille. Tuloksesta kuitenkin kiistellään reilussa kymmenessä yhden edustajan vaalipiirissä.
ENM:llä oli ennen 119 paikkaa. Se menetti paikoistaan lähes puolet.
Ivanishvilin koalitiolta jäi kuitenkin saavuttamatta perustuslain muuttamiseen tarvittava sadan edustajan raja. Nykytuloksen pitäessä se saisi 83 paikkaa, mikä ei riitä presidentin aloitteiden kaatamiseen. Tämä raja on 90 paikkaa.
Tulos on silti aika hyvä koalitiolle, joka perustettiin vasta huhtikuussa.
Ei taisteltu kukkasilla
Ivanishvilin – joka itse ei ollut ehdolla parlamenttiin – tavoite vaaleissa oli pääministerin paikan valloittaminen. Saakashvili pystyisi yhä valtiosäännöllisellä kikkailulla estämään tämän, mutta presidentin avustajien mukaan hän ei tähän ryhdy.
Sen sijaan ongelmaksi voi tulla, että Ivanishvili on Ranskan kansalainen. Häneltä vietiin Georgian kansalaisuus pian sen jälkeen, kun hän viime vuoden lokakuussa ilmoitti politiikkaan lähtemisestä.
Saakashvili tuli presidentiksi tammikuussa 2004, kun niin sanottu ruusuvallankumous oli pakottanut Eduard Shevardnadzen eroamaan.
Yhdysvalloissa koulutettu Saakashvili on ollut lännen suuri suosikki. Hänen saavutuksenaan pidetään korruption ja katurikollisuuden kitkemistä.
Rentun ruusut
Georgian talouskasvu on ollut monina vuosina yli 10 prosenttia. Yhdysvaltain kehitysapuvirasto Usaid ylisti vuonna 2009, että Georgia on toteuttanut ”laajemmat ja nopeammat yritysympäristön uudistukset kuin mikään muu maa 50 vuoteen”.
Kaikilla Saakashvilin uudistuksilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Varallisuus on kasvanut ennen kaikkea ylimmillä tikkailla. Finanssikriisi ja vuoden 2008 sota Venäjän kanssa ovat kärjistäneet tuloeroja.
Saakashvili on maksanut ulkomaisia velkoja rajuilla leikkauksilla. Kun lähtötasokaan ei ollut korkea, niin nyt kolmasosa kansasta on 70 euron köyhyysrajan alapuolella. Keskimääräinen eläke on 37 euroa.
Virallisesti työttömyys on 16 prosenttia, mutta epävirallisesti se arvioidaan kaksinkertaiseksi. 20–24-vuotiaista kaksi kolmasosaa on työttöminä, maaseudun väestä arviolta puolet.
Ruusulla on piikkinsä
Pari viikkoa ennen vaaleja julki tullut video vankien pahoinpitelyistä ja raiskauksista nosti esiin sen, että Saakashvilin hallinnosta on tullut yhä autoritaarisempi.
Georgian vankiluku on kymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut ja se on nyt yksi maailman korkeimmista asukaslukuun suhteutettuna.
Syytteeseen joutuminen johtaa 99,8 prosentin varmuudella tuomioon, ellei sitä ennen ole sopinut juttua rahalla. Oikeuslaitos ei ole itsenäinen, ja sitä käytetään poliittiseen ahdisteluun.
Ivanishvili on sanonut Georgian edelleen pyrkivän EU:n ja Naton jäseneksi, mutta toivoo samalla suhteiden normalisoimista Venäjän kanssa.
Tavallisille äänestäjille tärkeintä on gallupien mukaan työllisyys ja terveydenhoito. Unelmalupauksista huolimatta he voivat joutua pettymään. Ivanishvilin talouspolitiikka ei välttämättä poikkea suurestikaan Saakashvilin linjasta.
Aiheesta enemmän perjantaina 5.10. ilmestyneessä Viikkolehdessä.