Hengitysilman pienhiukkaset aiheuttavat arviolta 800 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Toisaalta pienhiukkaset näyttävät hidastavan ilmaston lämpenemistä.
Dosentti Ilona Riipinen luennoi tiedekeskus Heurekassa pilvistä ja pienhiukkasista torstaina 1. marraskuuta kello 18 ja uusintana 22. marraskuuta kello 18.
Ihminen hengittää saadakseen happea, mutta samalla elimistöön kulkeutuu paljon muutakin: pienhiukkasia.
Pienhiukkaset aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia
– Pienhiukkaset ovat ilmassa leijuvia epäpuhtauksia. Osa niistä on kiinteitä, osa nestemäisiä, ja suurinta osaa ei voi silmällä havaita. Niitä on hyvin monenlaisia, monenkokoisia ja monista eri lähteistä tulevia, sanoo ilmakehäfyysikko Ilona Riipinen.
– Pahimmillaan lista kuulostaa kauhealta: siitepölyä, nokihiukkasia, homeitiöitä, asbestia.
Erikokoiset hiukkaset kulkeutuvat hengityselimistön eri osiin. Suurimmat hiukkaset jäävät nenään, nieluun ja keuhkoputkeen. Pienimmät nanohiukkaset voivat kulkeutua syvälle keuhkoihin ja jopa imeytyä verenkiertoon.
Vuosittain 800 000 ihmistä kuolee ennenaikaisesti hengitysilman epäpuhtauksien takia. Hiukkaspäästöjä tulee erilaisista polttoprosesseista, typpeä ja rikkiä teollisuudesta, liikenteestä pakokaasuja, hiukkasia ja katupölyä.
Ilman pienhiukkasia ei olisi pilviä
Mutta pienhiukkasia on aivan luonnontilaisessakin ilmakehässä. Meren pärskeistä tulee suolaa ja rikkiyhdisteitä, aavikoilta mineraalipölyä, kasvillisuudesta siitepölyä ja orgaanisia höyryjä, jotka tiivistyvät ilmakehässä hiukkasiksi.
– Osa niistä on valtavan hyödyllisiä, kuten kasvien yhteyttämisen seurauksena syntyvät pienhiukkaset. Näitä hiukkasia tarvitaan pilvien muodostumiseen. Jokainen pieni vesipisara, joista pilvet koostuvat, on syntynyt pienhiukkasen ympärille, Riipinen kertoo.
Pilvet puolestaan ovat tärkeitä kasvihuoneilmiön rajoittajia, koska ne heijastavat auringon lämpösäteilyä takaisin avaruuteen.
– Pienhiukkasten kokonaisvaikutus on ilmastoa viilentävä. Tarkka arvio niiden vaikutuksesta on kuitenkin vielä työn alla, sillä kokonaisuus on monimutkainen ja vaikeasti laskettava, Riipinen sanoo.
Hän työskentelee apulaisprofessorina Tukholman yliopiston sovellettujen ympäristötieteiden laitoksella.
Heureka-luento: Ilma, jota hengitän torstaina 1.11. kello 18 ja uusintana 22.11. kello 18. Vapaa pääsy. Osallistujat voivat tutustua maksutta myös Heurekan näyttelyihin kello 19–20. Planetaarion 135 paikkaa jaetaan saapumisjärjestyksessä kello 17 alkaen, ja sisään pääsee vain kello 18.00 saakka. Luentoja suositellaan aikuisille ja isommille lapsille.