Suomalaisten teleoperaattoreiden vastuullisuus on parantunut viime vuosina, mutta niiden vastuukäytännöissä on edelleen merkittäviä puutteita, väittää Finnwatchin keskiviikkona julkistettu selvitys.
Finnwatchin tutkija Henri Purje on käynyt läpi kolme suurinta teleoperaattoria eli DNA:n, Elisan ja Teliasoneran. Viimeksi vastaava vertailu tehtiin vuonna 2009.
– Edistystä on tapahtunut paljon. DNA on laatinut oman melko kunnianhimoisen vastuuohjeiston ja Teliasonera ja Elisa ovat kehittäneet vastuullisuusvaatimuksiaan edelleen, Purje kiittää.
Kaikki operaattorit esimerkiksi kieltävät eettisissä vaatimuksissaan pakko- ja lapsityövoiman käytön, syrjinnän, pelottelun ja edellyttävät työntekijöiden terveydestä huolehtimista.
Yritysten käyttämissä ohjeistoissa ei ole kuitenkaan huomioitu Purjeen mukaan riittävästi sitä, että alihankkijamaat saattavat esimerkiksi rajoittaa työntekijöiden järjestäytymisvapautta lailla. Säädetyt minimipalkat eivät usein riitä kattamaan elinkustannuksia.
– Yksikään suomalaisoperaattori ei ole mukana järjestelmässä, jossa alihankkijoiden valvonnasta vastaisi riippumaton kolmas osapuoli, Purje moittii.
Lisäksi kaikkien tutkittujen operaattorien auditoinnit rajoittuvat vain alihankintaketjun ensimmäistä porrasta.
Purje huomauttaa, että globaalina toimijana Teliasoneran tulisi ajaa ihmisoikeudet takaavia tietojenluovutuskäytäntöjä toimintamaissaan. Viime keväänä yhtiötä syytettiin viestintädatan toimittamisesta hallituksille, jotka ovat voineet käyttää tietoja toisinajattelijoiden vainoamiseen.
Teliasonera saa selvityksessä kiitosta asiaan liittyvien riskien ottamisesta vakavasti.
Aiheesta muualla verkossa
Finnwatchin selvitys (PDF-tiedosto)
uutiskirje 
