Muuramesta takaisin Jyväskylään muuttanut Mauno Niskanen on viimeisen päälle kalamies. Kipinä kalojen narraamiseen syttyi jo alta kymmenvuotiaana, kun siihen aikaan Viitasaarella asunut pojannaskali kulki isänsä matkassa Rautalammin Nokisenkoskella.
– Olin jo 13-vuotiaana töissä tukinuitossa ja sieltä saaduilla palkkarahoilla ostin ensimmäisen virvelini. Nokisenkoskelta sain ensimmäisen taimeneni ja sen jälkeen se on sitten ollut menoa.
Niskanen myöntää perhokalastuksen on taudiksi, josta on vaikea parantua.
– Melkein 50 vuotta sen kanssa on eletty. Meillä on Lapissa mökki, jossa käyn pari kolme kertaa vuodessa. Aikaisemmin soutelin pitkään Tenolla, mutta en enää neljään vuoteen. Nykyisin heitän rannalta. Se on paljon mukavampaa.
Tenon lisäksi Niskanen käy jahtaamassa arvokaloja myös Norjan puolen pikkujoilla.
– Niillä on mukavampi käydä, mutta ne vaan maksaa niin helevetisti. Teno on paljon halvempi..Viime kesänä sai sieltä hyvin rannaltakin kalaa.
Hevonenkin kalastaa
Niskasen perhokalastusharrastus on nyt laajentunut myös kaunokirjallisuuden puolelle. Äskettäin ilmestyi Mediapinta Oy:n kustantamana tarinakokoelma Perhokalastushevonen.
Valtaosan teoksen sivuista on vallannut kirjan niminovelli, jossa ikänsä perhokalastusta harrastanut vanhus on iän ja sairauden myötä vaarassa joutua tyystin luopumaan rakkaasta harrastuksestaan. Kekseliäisyytensä ansiosta hän kuitenkin pystyy palaamaan uudelleen ja uudelleen tutulle paikalle, suurelle pohjoiselle virralle.
Kaikkeahan kalamiehet keksii, mutta mistä ihmeestä Niskanen tempaisi sukelluslaseilla ja korvatulpilla varustetun perhokalastushevosen kalamiehen avuksi? Teoksen takakannen mukaan kirjan tarinat perustuvat ”osittain tositapahtumiin”.
– Joskus kun kalassa ei tule tärpin tärppiä, niin jotakinhan siinä pitää aina aatella. Oltiin kerran kahden hyvän kalakaverin, Kivinoron Karin kanssa ja Hukan Hannun kanssa kolmestaan kalassa. Kun siinä heiteltiin perhoa ja Kari jossain kompuroi, niin aloin huvikseni kehitellä ajatusta, että mitenhän sitä pääsisi joelle kalaan vielä sittenkin, kun ei enää pysy kunnolla pystyssä. Siitä kehittelin tämän perhokalastushevosen.
Enemmän kalajuttuja perjantaina 2. marraskuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
Mauno Niskanen: Perhokalastushevonen. Mediapinta 2012. 188 sivua.
uutiskirje 
