Suomalaisten ja virolaisten elintarvikealan ammattiliittojen yhteistyö on kangerrellut Suomen elintarviketyöntekijöiden liiton SEL:n puheenjohtajan Veli-Matti Kuntosen mukaan.
– Sitä ei ole syntynyt, kun toimivaa yhteistyöosapuolta Virossa ei ole.
Kuntosen mukaan muodollinen kumppani on Aare Neeven johtama Viron Elintarvike- ja Maataloustyöntekijöiden Keskusliitto ETMK. Kuntonen kuitenkin sanoo, että konkreettista yhteistyötä ei juurikaan ole kohteliaisuuksien vaihtamisien lisäksi.
Virolaiset järjestäytyvät Suomessa hyvin.
Kuntonen ei sinänsä moiti ETKM.ää, kun hänen mielestään jokaisessa maassa liitot saavat järjestää toimintansa ja suhteensa niin kuin haluavat eikä siihen ole ulkopuolisilla sanomista.
Talouselämän yhteistyö
vaatii samaa ay-liikkeeltä
Suomen ja Viron talouksilla on niin paljon yhteistä, että myös elintarvikealan ay-yhteistyö olisi tarpeen. Toimivat suhteet Viroon on esimerkiksi Metallilla, Rakennusliitolla ja Palvelualojen ammattiliitolla PAM:lla.
– Molempien maiden työntekijöiden etu olisi, että konkreettista yhteistyötä olisi.
Kuntonen tietää, että alhainen järjestäytymisen taso on Viron ay-liikkeen suurimpia ongelmia. Siihen on hänen mukaansa kuitenkin turha lähteä täältä neuvomaan ilman yhteistyötä:
– Pitäisi löytää keinoja, joilla kyettäisiin osoittamaan, että liittoon kuuluminen kannattaa.
Kuntosen mukaan suomalaisyritykset toimivat Virossa niin, ettei ole niin väliä, vaikka järjestäytymistä ei tapahdukaan. Suomalaisen julkisuuden kautta SEL voisi auttaa niiden työntekijöitä ongelmissa, jos liittoyhteistyötä olisi.
Kuntonen sanoo, että Virosta Suomeen tulevat alan työntekijät kuitenkin järjestäytyvät aktiivisesti SEL:oon.
– Kysymys on työpaikkakulttuurista. Sellaisissa työpaikoissa, joissa järjestäytyminen ja ay-toiminta on aktiivista, liittyvät virolaisetkin liittoon. Meillä on nykyään jo useita Virosta lähtöisin olevia luottamushenkilöitä liitossa.
”Eväs-leivässä haisee
palaneen käry”
Kuntonen sanoo, että suomalaista elintarviketeollisuutta on viimeisen 10–15 vuoden ajan ravistellut rakennemuutos ja maastamuutto. Rakennemuutoksen ja keskittymisen osalta hän arvioi, että tie on kuljettu loppuun. Se ei siis enää vähennä työpaikkoja.
Saarioisten Sahalahden tehtaan entisenä pääluottamusmiehenä Kuntonen uskoo, että periaatteessa yhtiön Viron-tuotanto on suunniteltu pääasiassa Baltiaa varten. Silti hän on nähnyt jo merkkejä siitä, että virolaistuotantoa tulee Saarioisiltakin Vaasan Oy:n tapaan Suomen markkinoille.
– Eväs-leivässä haisee palaneen käry. Veikkaan, että se on enemmän suunniteltu Suomen kuin Baltian markkinoille.
Kokonaiskuvaa hahmottaessaan Kuntonen arvioi, että paikallisen ja lähiruoan tarjoamisen vähenemisen ohella on syntynyt myös uudenlaista lähituotantoa. Kun esimerkiksi Saarioinen ja Vaasan keskittävät ja vievät tuotantoaan osin ulos, on esimerkiksi Fazer kehittänyt uutta pienleipomotuotantoa ostoskeskusten yhteyteen.