Tampereen näyttelijäopiskelijoiden esittämä versio Hannu Salaman kohutusta klassikosta Siinä näkijä missä tekijä sai torstaina ensi-iltansa yliopiston teatterimontussa. Esityksen valittuja kohtauksia esiteltiin etukäteen Salamalle.
Luutuneita käsityksiä ja kivettyneitä pyhäinkuvia ammatikseen kaataneella kirjailijalla ei ollut mitään sitä vastaan, että ohjaaja Mikko Kanninen teki näytelmästä omannäköisensä oppilaittensa kanssa, mikä on enemmänkin kommentti alkuperäistekstiin kuin uustulkinta:
– Kyllä tämä minusta kiinnostavalta esitykseltä vaikuttaa ja on vain hyvä että nuoret teatterilaiset tekevät siitä oman versionsa, sanoi Salama, kun Kanninen sitä oppilaineen häneltä kysyi.
Parasta perinnönsiirtoa
Salama muutti taitavasti romaanissaan yleisen yksityiseksi näyttämällä valintoihin johtaneiden tekojen alhaiset motiivit, jolloin meidän on helpompi ymmärtää myös se inhimillinen piirre, että vallankumouksiin sisältyy aina myös hivenen petosta, joka muuttuu itsepetokseksi silloin kun siihen pyritään sinisilmäisesti.
Näytelmää on esitetty sekä Ossi Räikän versiona Tampereen Työväen Teatterissa että Jouko Turkan versiona Helsingin kaupunginteattereissa. Räikän ohjaus sai täystyrmäyksen kriitikoilta, mutta Turkan työtä kehuttiin vuolaasti vuosikymmenen taidepaukuksi, ihan kuten romaaniakin.
Uusimmassa esityksessä Kannisen mukaan esityksen näyttelijäopiskelijat etsivät Salaman henkilöiden kautta omaa suhdettaan romaanin esittämiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
– Tarkoitus on nyt esittää se, mitä meissä tapahtui, kun yhdessä työryhmänä luimme kirjan.
Juuri tällainen on parasta perinnönsiirtoa nykyaikaan Salaman mielestä. Vaikka aika muuttuu, ihmiset eivät. Ihmiset joutuvat hänen mielestään koko ajan ajasta ja paikasta huolimatta katsomaan elämyksellistä vilpittömyyttä toivottomuuden linssien läpi samanaikaisesti, kun he joutuvat arkielämässään tasapainoilemaan alistumisen ja alistamisen petollista vyyhtiä eteemme levittävän pedon edessä.
– Suomalainen tapa ajatella on muuttunut oleellisesti noista ajoista. Enää se ei ole niin kaksipiippuista, Salama sanoo mietteliäänä nähtyään otteita Kannisen ohjauksesta.
Työväenkirjallisuus ei kuole
Siinä näkijä missä tekijä -kirjan ilmestymisen aikaan se ärsytti suuresti sekä porvaristoa että työväestöä, sillä Salaman erityistaito kirjailijana on ollut valottaa hiljaisuudessa historian vaiettujen alkulähteiden, motiivien, intohimojen sekä piilossa olleiden tunteiden kautta ihmisten kärsimysnäytelmää alistumisen pakon ja pelon edessä.
Se ei ainakaan ole muuttunut, että Salaman mielestä ihmisten pitäisi vihdoinkin herätä ymmärtämään, että riistokapitalismi on aikansa elänyt ja vie meidät kaikki hautaan, jos sitä ennen ei tehdä jotain.
Kun Salama loi romaanillaan kansan tuntoja kuvastaneen kollektiivisen ja väkevän ihmismielen, jossa sanat ja tilanteet olivat esillä yhtäkkiä samanaikaisesti, ja jossa ylhäinen ja alhainen pomppivat käsikynkkää vuorotellen ylös ja alas, asioihin vielä voitiin hänen mielestään puuttua. Nyt Salaman mielestä yleinen toivottomuus on vallannut mielialoja.
Siinä näkijä missä tekijän jälkeen julkisuuden valokeila kääntyi Salamasta pikkuhiljaa poispäin. Hänen omasta mielestään käänne tapahtui Finlandia-sarjan jälkeen. Syykin oli Salaman mielestä selvä.
– Kyllä silloin vielä monelle konservatiiville oli vaikea niellä sitä, että tässä maassa pilkattiin kotia, uskontoa ja isänmaata.
Mutta Salama ei ole lainkaan tapahtuneista katkera. Päinvastoin. Aika on kohdellut häntä hyvin.
Kun häneltä kysyy mielipidettä maailmasta, saa vastaukseksi suorapuheista selvitystä maailman tilasta huumorilla höystettynä. Eikä työväenkirjallisuuskaan ole Salaman mielestä mihinkään kuollut.
– Onhan meillä sentään Arto Salmisen Paskateoria, sanoo kirjailija, joka kirjoittaa parhaillaan kirjallisen alter egonsa Harri Salmisen muistelmia.
Näkijä / tekijä. Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitos, Näty. Perustuu Hannu Salaman teokseen Siinä näkijä missä tekijä. Ohjaus: Mikko Kanninen. Rooleissa: Tuula Parviainen, Panu Hietalahti, Reetta Kankare, Topi Korhonen, Anna Kuusamo ja Mikael Ohtonen. Seuraavat esitykset: la-su 10.–11. 11.
lehti 