Palkansaajajärjestö Pardia peräänkuuluttaa valtionhallinnon kehittämiseen malttia ja järkeä, sillä sitä kautta saadaan laadukkuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
– Valtionhallinnon kehittämistä kuvaa tällä hetkellä parhaiten se, että tärkeintä on liike, ei päämäärä. Hankkeiden yhteinen nimittäjä näyttää olevan toimintojen myllääminen uuteen muotoon ja valtion henkilöstön vähentäminen, puheenjohtaja Antti Palola sanoi Pardian edustajakokouksessa Helsingissä keskiviikkona.
Esimerkiksi vanhan tuottavuusohjelman korvanneen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman nimissä tehdään tällä hetkellä mielikuvaharjoituksia, joissa kaikki virastot joutuvat tekemään 10 prosentin menovähennystarkastelun vuoden 2013 talousarvioesityksen euromääräisestä tasosta.
– Ohjelman nimissä mahdollisesti tehtävät uudet ratkaisut eivät saa johtaa valtionhallinnon kokonaistuottavuuden heikentymiseen, eivätkä henkilöstön irtisanomisiin.
Leikkauksia valtionhallintoon vaatijat tuntuvat Palolan mielestä unohtavan kokonaan, että toimiva valtionhallinto takaa yrityksille turvallisen toimintaympäristön ja luo edellytykset menestykselliselle yritystoiminnalle.
Perusoikeudet vaarassa
Julkisen sektorin rakenteelliset uudistukset ovat kohdistuneet viime vuosien aikana juuri valtionhallintoon. Valtion henkilöstömäärä on vähentynyt reilun kahdenkymmenen vuoden kuluessa runsaasta 200 000 nykyiseen 84 000 henkilöön.
– Erityisen vastuutonta on, että valtio ulkoistaa tehtäviään ja käytännössä toiminnasta jatkossa vastaavan yrityksen tehtäväksi jää likaisen työn tekeminen. Pardia voi hyväksyä, että ulkoistamisesta saatava taloudellinen hyöty revitään henkilöstön selkänahasta saneeraamalla henkilöstöä ja polkemalla työntekijöiden palvelussuhteen ehtoja.
Ulkoistamispyrkimyksiä sisältyy tällä hetkellä valmisteltaviin suuriin hankkeisiinkin.
Valtion henkilöstövähennykset ovat johtaneet jo siihen, että nykyisellä henkilöstömitoituksellakaan virastot eivät pysty hoitamaan kaikkia lakisääteisiä tehtäviään. Ei voida enää taata, että yritykset, yhteisöt ja kansalaiset eri puolella Suomea saisivat yhdenvertaisesti valtion julkiset palvelut.
– Ei liene tarkoituksenmukaista, että jatkossa meillä on a- ja b-palvelutason alueita maassamme. Perusoikeuksiin kuuluu, että laadukkaat valtion viranomaisten palvelut ovat saatavissa kaikille ja kaikkialla maassa, sanoo Antti Palola.
lehti 