Lähes kaikki eli 92 prosenttia ruoanjakopisteissä käyvistä ihmisistä pitää ruoka-apua pärjäämisensä kannalta välttämättömänä. Noin puolella kävijöistä jää pakollisten menojen jälkeen kuukaudessa käyttöön sata euroa tai vähemmän. Lapsiperheitä tutkimukseen osallistuneista oli kolmasosa.
Tiedot perustuvat perjantaina julkistettuun pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi kokonaiskuva ruoanjakopaikoissa käyvistä ihmisistä. Kyselyn teemoina olivat hyvinvointi ja terveys, asenteet, palvelujen ja tulonsiirtojen käyttö sekä ruokapankkien toiminta.
Tutkimus on osa käynnissä olevaa valtakunnallista tutkimusta, jonka pääkaupunkiseudun osuudesta on vastannut Socca – Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus. Kyselyjen lisäksi haastateltiin Vantaan leipäjonoissa käyviä lapsiperheitä.
Koulutus ei suojaa köyhyydeltä
Tutkimuksen tulosten mukaan 49 prosenttia vastaajista on hakenut ruokaa joka viikko viimeisen vuoden aikana. 70 prosenttia vastaajista oli yli 46-vuotiaita. Naisia ja miehiä vastaajissa oli suunnilleen yhtä paljon. Kolme neljästä ruokajonossa kävijästä oli Suomen kansalaisia.
Tutkimuksen mukaan koulutus ei suojaa köyhyydeltä, sillä 42 prosentilla vastaajista oli toisen asteen koulutus.
Leipäjonoissa käymisen koki nöyryyttäväksi 40 prosenttia vastaajista. He eivät halua naapureidensa tai sukulaistensa näkevän heitä jonossa.
Työttömiä ja lomautettuja
Heikko työmarkkina-asema yhdistää leipäjonoissa käyviä, sillä 45 prosenttia oli työttöminä tai lomautettuina. Myöskään määrä- tai osa-aikainen työ tai aina edes kokopäivätyö ei tarjonnut riittävää toimeentuloa. Toimeentulotukea oli viimeisen kahden kuukauden aikana saanut yli puolet vastaajista.
Lapsiperheiden haastatteluissa kävi ilmi, että rahanpuute jakaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Lapsiperheiden arjessa köyhyyttä ei kuitenkaan haluttu korostaa, vaan äidit halusivat suojata lapsiaan köyhyyden kokemukselta. Luovuutta hyödynnettiin esimerkiksi keksimällä itse tekemistä ja harrastuksia, jotka eivät vaadi paljon rahaa kuten eväsretket lähipuistoon. Tiedon puutteen koettiin eristävän yhteisöstä ja palveluista.
Leipäjonoja pidettiin myös sosiaalisesti tärkeinä, sillä suuri osa piti muiden ihmisten tapaamista jonoissa merkittävänä. Myös ruoanjakotoimintaan ja ruoanlaatuun oltiin tyytyväisiä. Kaikesta huolimatta 66 prosenttia vastaajista kokee pärjäävänsä elämässä 52 prosenttia suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.
– Kiitos ruoka-avun henkilökunnalle, me köyhät ja varattomat tarvitaan teitä. Teidän luona käyminen piristää ihmistä, eikä alista ihmistä vielä alemmaksi mitä on tällä hetkellä varallisuutensa takia, yksi tutkimukseen osallistunut kommentoi.
Valtakunnallista tutkimusta koordinoi Itä-Suomen yliopistossa professori Juho Saari.
Pääkaupunkiseudulla kyselyyn vastaajia oli 905 ja aineisto kerättiin touko-elokuussa 2012. Espoosta mukana olivat Manna-Apu ry ja Hyvä Arki ry, Helsingistä Herttoniemen seurakunnan Myllypuron ruoanjakelu ja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry sekä Vantaalta Vantaan Ruoka-Apu ry ja Korson Ruokapalvelu ry. Lapsiperheiden haastattelut tehtiin Vantaalla. Haastatteluihin osallistui 7 perheenäitiä.
lehti 