Mänttä-Vilppulan kaupungin päätös koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä yhteiskunnallisena yrityksenä yhdessä Pihlajalinna Oy:n kanssa sisältää JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan .paljon avoimia kysymyksiä, jotka on ratkaistava ennen lopullisia päätöksiä.
Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus ja terveyspalveluyritys Pihlajalinna Oy ovat päättäneet perustaa yhteiskunnallisen yrityksen hoitamaan Mänttä-Vilppulan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita .
Yhteiskunnallisessa yrityksessä määräysvalta olisi Pihlajalinna Oy:llä, joka omistaisi 51 prosenttia yrityksestä ja kunta loput. Niemi-Laine kysyykin, että luovuttaako kunta keskeisen toimintonsa yritykselle ja voiko se edes niin tehdä.
Kilpailuttaminen ohitettu?
Yhteiskunnallisen yritys on osaksi työntekijöiden omistama ja hallinnoima. Tähän ei mallissa ole Niemi-Laineen mukaan otettu mitään kantaa.
– Onko salamavauhdilla edenneessä hankkeessa kuultu henkilöstöä yhteistoimintalain mukaisesti niin, että muutoksen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot on selvitetty koko henkilöstölle?
Tämän tyyppinen toiminnan siirtäminen kunnan oman toiminnan ulkopuolelle on hankintalain piiriin kuuluva asia ja hankinta on kilpailutettavaa toimintaa.
– ”Kiireellisyys” ei ole sellainen syy, jolla kilpailuttamien voitaisiin ohittaa.
Koko Mänttä-Vilppulan sosiaali- ja terveydenhuollon siirtäminen perustettavalle yhteiskunnalliselle yritykselle on päätettävänä valtuuston kokouksessa jo ensi maanantaina.
Tarvitaan aikalisä
Yhteistoimintamenettelyt on tehtävä ennen lopullisia päätöksiä. Jos niin ei ole menetelty, päätöksille on Niemi-laineen mukaan otettava aikalisä.
Kaupungin ja Pihlajalinnan yhteisessä tiedotteessa luvataan, että henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä ja eläke-, loma ja palkkaetuudet säilyvät ennallaan ja yhtiö noudattaa kokeilujakson ajan kunnallista työehtosopimusta.
Kunnallista virka- ja työehtosopimusta voidaan noudattaa työehtosopimuskauden päättymiseen asti. Tämä sopimuskausi päättyy helmikuun lopussa 2014.
– Työntekijöiden kannalta järkevintä olisi, että työnantajaorganisaatio järjestäytyisi heti Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen PTY:een, jolloin työehdot pystytään turvaamaan myös kahden vuoden kokeiluajan jälkeenkin.
– Kuntaeläkkeitä vastaavien eläke-etujen turvaamiseksi on otettava erillinen eläkevakuutus, jonka hinta on oltava päättäjien tiedossa kun päätöksiä tehdään, koska sen suuruus saattaa yllättää päättäjät.
Työntekijöiden selkänahasta
Kaupungin tiedotteessa luvataan, että kaupunki saa järjestelyistä jopa kolmen miljoonan vuosittaiset säästöt.
Niemi-Laineen mukaan on aika vaikea nähdä, mistä muualta kuin henkilöstön vähennyksistä säästöt saadaan aikaiseksi. Hän suhtautuukin lukuihin on varauksella.
– Avoimuus ja läpinäkyvyys on yhteiskunnallisen yrityksen yksi tunnusmerkki ja sen on toteuduttava alusta asti.
JHL edustaa Suomen suurimpana ammattiliittona laajasti kunta-alan eri ammattiryhmiä.
uutiskirje 
