Pintaa syvemmältä
Tapasin viime viikolla vallankumouksellisen Byggaksi kutsutulla Helsingin Työväentalolla, ja sitä tapahtuu nykyään harvoin. Eivät vallankumouksellisetkaan aina ole innostavia, mutta Sally Toma ehdottomasti on. Hän kasvattaa toivoa siitä, että arabimaailman kumoukset vielä tuottavat todellisia muutoksia, vaikka eivät niin nopeasti kuin alussa kuviteltiin.
34-vuotias kairolainen Toma on opiskellut Lontoossa psykiatriksi. Hän harjoittaa ammattiaan auttamalla kognitiivisella käyttäytymisterapialla kidutuksen ja seksuaalisen väkivallan uhreja, mutta aavistelen hänen myös pyrkivän terapoimaan koko yhteiskuntaa.
Hän kutsuu itseään vallankumoukselliseksi sosialistiksi, mutta on ollut perustamassa sosialidemokraattista puoluetta – Egyptin poliittinen maisemahan on vasta muotoutumassa. Ennen kaikkea hän on kuitenkin ollut mukana erilaisissa pienemmissä aktivistiryhmissä, sellaisissakin, jotka Hosni Mubarakin diktaattorikaudella toimivat maan alla.
IMF:n lainat eivät enää ole Muslimiveljeskunnalle syntiä.
Tahririn aukion liikehdintää johti aluksi vallankumouksellisen nuorison yhteisneuvosto, jonka seitsemästätoista jäsenestä Sally Toma oli ainoa nainen ja ainoa kristitty. Ryhmä vaikutti keskeisesti Mubarakin kaatumiseen.
Nyt Toma pääasiassa toimii hyvin toisenlaisessa järjestössä, antimilitaristisessa Valehtelijat-ryhmässä, joka levittää tietoa armeijan ja poliisin julmuuksista, videoi hyökkäyksiä mielenosoittajia vastaan ja heijastaa näitä videonpätkiä seiniin kylissä ja kaupungeissa. Aika luova keksintö.
Sally Tomaa harmittaa, että Egyptin liikehdintä lännessä mielletään lähinnä uskonnolliseksi.
– Emme vuotaneet verta islamilaisen valtion, vaan vallankumouksen puolesta. Tahririn aukiosta tuli kotini. Emme siellä suinkaan halunneet politiikkaan uskontoa. Tunisiassa ja Egyptissä tapahtumat olivat kapina kapitalismia vastaan, arvokkuuden, sosiaalisten oikeuksien ja vapauden puolesta.
Toma on kopti, siis kristitty, mutta hän ei johda poliittisia näkemyksiään tästä. Toman lännessä viettämä opiskeluaika on varmaankin antanut hänelle toisenlaista näkökulmaa kotimaansa oloihin, ehkä myös vapaampaa käyttäytymistä. Hän esimerkiksi ei käytä huivia, päinvastoin kuin useimmat Egyptin naiset. Hän selostaa tapahtumia Tunisian alkupaukusta lähtien selkeästi ja analyyttisesti.
Toma puhui Kalevi Sorsa -säätiön seminaarissa, jossa teemana oli uskonto, yhteiskunta ja politiikka. Hän torjui käsityksen, jonka mukaan arabikevään tapahtumat olisivat lähteneet uskonnosta.
Vaikka Muslimiveljeskunta tällä hetkellä johtaa Egyptiä, sillä ei ollut mitään ansiota tapahtumien käynnistämisessä. Kukaan marttyyri ei kuulunut siihen. Veriuhrit olivat kaikki tavallisia muslimeja ja kopteja, jotka taistelivat demokratian puolesta. Samoin kaikki kadonneet, haavoittuneet ja vankiloihin suljetut kuuluvat tähän ryhmään.
– Kun jotkut väittävät islamin olevan ratkaisu, heidän pitäisi näyttää islamin pystyvän ruokkimaan meitä. Muslimiveljeskunta on ollut vallassa 22 kuukautta, mutta se ei ole pystynyt antamaan mitään, Sally Toma sanoi.
Hän kertoi läheisestä ystävästään Mina Danialista, nuoresta ihmisoikeustaistelijasta, joka tapettiin 27 muun koptin kanssa mielenosoituksessa Masperon tv-talon ulkopuolella. Mielenosoittajat lokakuussa 2011 protestoivat erään kirkon tuhoamista vastaan, mutta protesti kohdistui myös valheelliseen tv-uutisointiin.
Toma näytti Minan taistelulippuasetelman, jossa olivat samassa tangossa Egyptin lippu, islamilainen ja kristitty symboli sekä punainen lippu.
– Tällainen on myös minun lippuni. Taistelu jatkuu!
Islamistit eivät olleet hallituksia kaatamassa senkin vuoksi, että yleisen tulkinnan mukaan uskovien pitää totella vallitsevaa järjestystä. Onhan Martti Lutherkin kehottanut antamaan keisarille mitä keisarille kuuluu.
Koptien ei tietenkään tarvitse välittää Lutherista. Sally Toma kuitenkin katsoo eräässä haastattelussa koptikirkon pettäneen jäsenensä hyväksymällä viranomaisten väkivallan. Tästä seuraa hänen mukaansa se, että jäsenten luottamus kirkkoon vähenee, ja siten myös kirkon valta heihin, mikä on hyvä asia. ”Tarvitsemme kirkon, joka on meitä varten, mutta ei halua johtaa meitä.”
Sally Toma on siis johdonmukaisesti antiautoritaarinen. Samalla hän tuntuu kuitenkin olevan henkilökohtaisesti syvästi uskonnollinen. Samassa haastattelussa, Ruotsin kirkon lehdessä, hän nimittäin kertoo, kuinka hän lokakuussa osallistui Masperon tapahtumien vuosipäivänä järjestettyyn surumarssiin, johon osallistui koptien ohella myös muslimeja. Taival oli Tomalle raskas:
– Ajatuksissani tunsin meneväni ristini kanssa paikalle, jossa minut ristiinnaulitaan. Oli kuin kävelisin Golgatalle, kuin olisin Kairon sijasta Jerusalemissa. Tunsin samanlaista petoksen kohteeksi joutumisen tunnetta kuin Jeesus, muistin häneen kohdistuneen vihan, mutta tunsin myös ympäröivistä ihmisistä häneen kohdistuneen rakkauden.
Mutta takaisin Työväentalolle. Siellä Sally Toma kertoi Muslimiveljeskunnan ja sen perustaman Vapaus- ja oikeus -puolueen edelleen etsivän linjansa. Uutta perustuslakia luonnostellaan sharian perustalle. Vanhoillisemmat islamistit, Saudi-Arabian tukemat salafistit, pyrkivät painostamaan omaan suuntaansa. Muslimiveljeskunta joutuu kuitenkin ottamaan myös taloudelliset realiteetit huomioon:
– Egypti tarvitsee kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n lupaamaa lainaa. Aikaisemmin veljeskunta sanoi tällaisen lainan olevan syntiä, mutta nykyään moskeijoissa kiitellään IMF:ää.
Lopuksi Sally Toma julistaa:
– Taistelu yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, naisten oikeuksien ja vapauden puolesta jatkuu!
Jää tunne, ettei tämä ole pelkkä fraasi.