Kreikan valtionvelasta päästiin sopuun maanantain ja tiistain välisenä yönä. Kreikan talouden sopeutusohjelma jatkuu, ja maalle maksetaan uusi lainaerä.
Tavoitteena on, että Kreikan valtionvelka laskisi 175 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2016 mennessä ja 124 prosenttiin 2020 mennessä. Vuonna 2022 velan ja tuotannon suhteen olisi tarkoitus olla 110 prosenttia.
Kyse on yhdeksästä kovasta vuodesta.
Pakettiin sisältyy yksityistämisiä. Valtion omaisuuden myynneistä saatavat varat ohjataan velkojen maksuun. Toisaalta Kreikka saa pidennystä laina-aikoihinsa ja korkovapaan jakson.
Järjestelyyn liittyy suuri määrä rahan liikuttelua. Kaiken eräänlaisessa keskiössä on Kreikan erillinen lainanhoitotili, jolla ei sallita muita kuin lainaan liittyviä toimia. Yksityistämistuotot ohjataan sinne.
Euroryhmän julkilausumassa Kreikan kerrottiin vahvistaneen lainanhoitotilinsä saldoa yhtenä monista kädenojennuksistaan neuvottelutulokseen pääsemiseksi.
Kreikan kanssa sovittiin, että Euroopan keskuspankin arvopaperimarkkinoiden osto-ohjelmasta (Securities Markets Programme) saamat tuotot vuodesta 2013 alkaen ohjataan Kreikan lainanhoitotilille. Vuonna 2010 perustetun ohjelman tarkoitus on ostaa markkinoilta velkakirjoja vaikeuksiin joutuneista euromaista. Ohjelmassa oli perjantaina käytössä 208,5 miljardin euron pääoma. Ohjelman mukaisten markkinatoimien rahapoliittiset vaikutukset pyritään neutraloimaan.
Euroalueen valtiovarainministerit käsittelivät Kreikan tilannetta ylimääräisessä euroryhmän kokouksessa Brysselissä. Suomea edusti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Ylimääräinen kokous jatkoi viikkoa aiemmin avoimeksi jääneiden asioiden käsittelyä. Päätöksenteossa oli mukana Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.
Euroopan unionin, Euroopan keskuspankin ja IMF:n kolminaisuutta kutsutaan Kreikka-yhteyksissä myös troikaksi.
uutiskirje 
