Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet kolmessa vuodessa, kertoo Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) toteuttama järjestöbarometri.
– Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 45 prosenttia, huomauttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Kokonaisuutena sosiaali- ja terveysalan paikallisyhdistysten nykytila ja tulevaisuudennäkymät ovat hyvin positiiviset. Työttömien yhdistykset ovat poikkeus, niistä lähes puolet kertoo toimintansa supistuvan. 44 prosenttia työttömien yhdistyksistä on menettänyt rahoituslähteitään. Yli puolet on joutunut vähentämään henkilöstöään, jotka käytännössä ovat usein tukityöllistettyjä. Lähes joka kolmas ennakoi taloustilanteensa edelleen huononevan.
Työttömien yhdistykset ovat järjestökentän suurimpia pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistäjiä yhdessä päihdeyhdistysten kanssa.
Vaikeimmin työllistyvien tuki vähenee
Työ- ja elinkeinotoimistojen määrä vähenee ensi vuonna. Jo tänä vuonna ne totesivat Sosiaalibarometrissa, ettei niillä ole resursseja vastata henkilöasiakkaiden tarpeisiin.
– Juuri järjestöillä on ollut suuri rooli kaikkein vaikeimmin työllistyvien parissa tehtävässä työssä. Heidän asemansa vaikeutuu helposti entisestään, Kiukas sanoo.
Viime vuosina valtio on leikannut yhdistysten työllistämistukea. Parhaillaan käsittelyssä on esitys, joka siirtäisi vuokra- ja laitehankintakulut työllistävän tahon maksettavaksi työllisyyspoliittisia avustuksia myönnettäessä.
Kiukkaan mukaan esitys vaikeuttaisi kaikkien työllistävien yhdistysten toimintaa.
– Valtion olisi päinvastoin syytä varata yhdistyksille lisää työllisyysmäärärahoja ensi vuoden budjettiin. Työttömyysprosentti on korkea, irtisanomisuutisia tulee lähes päivittäin ja pitkäaikaistyöttömiä oli lokakuussa 62 400 eli 45 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta sitten.
Juhlapuheet ja käytäntö
Vertti Kiukkaan mukaan samaan aikaan myös muuta yhdistysten rahoitusta siirretään niiltä pois.
– Tämä on taas yksi esimerkki siitä, miten juhlapuheissa järjestöjä arvostetaan ja käytännössä niiden toimintaedellytyksiä heikennetään. Siitä on tultava loppu, hän vaatii.
Hänen mukaansa on epärealistista ottaa työllisyyspoliittisten toimien vaikuttavuuden kriteeriksi pelkästään avoimille työmarkkinoille työllistyminen.
– Meillä on suuri joukko ihmisiä, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille vaatii pitkäjänteistä työtä. Käytännössä tätä työtä tekevät lähes yksinomaan järjestöt. Jos ne poistuvat kartalta, työ jää tekemättä, Kiukas toteaa.
Järjestöbarometri on vuodesta 2006 vuosittain tehty tutkimus sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta. Barometrikyselyyn vastaavat alan valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajat, aluetyöntekijät ja paikallisyhdistykset. Järjestöbarometrin toteuttaa nykyisin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 alan järjestöä ja yhteisöä.
uutiskirje 
