Tasavallan presidentti vahvistaa perjantaina joukon lakeja, jotka pääosin parantavat pienituloisten sosiaaliturvaa.
Useisiin kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ylimääräinen, osittain aikaistettu 0,7 prosentin suuruinen indeksikorotus vuoden 2013 alusta. Tämän lisäksi tehdään normaali indeksitarkistus. Ylimääräisellä indeksikorotuksella tasataan arvonlisäverokannan nousun vaikutusta erityisesti pienituloisille henkilöille.
Korotus koskee esimerkiksi kansaneläkettä, takuueläkettä, toimeentulotukea ja työmarkkinatukea. Niiden määrää tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Hintatason muutoksia seuraavan kansaneläkeindeksin pistelukua korotetaan vuoden alussa 0,7 prosenttia.
Ylimääräisen indeksikorotuksen vaikutus on muutamia euroja kuukaudessa. Esimerkiksi täyttä kansaneläkettä saava henkilö saa vuonna 2013 4,28 euroa enemmän eläkettä kuukaudessa kuin ilman korotusta. Täysi kansaneläke on 630,02 euroa kuukaudessa.
Asumistukeen vuokrien nousua vastaava korotus
Yleistä asumistukea korotetaan vuokrien nousua vastaavasti ja tuensaajien tulorajoja korotetaan työmarkkinatuen nousua vastaavasti. Keskimääräisen asumistuen arvioidaan nousevan vuoden 2012 lopun 280 eurosta 288 euroon vuoden 2013 loppuun mennessä.
Tulorajoja korotetaan 25 eurolla kuukaudessa. Korottamisen jälkeen täysimääräiseen asumistukeen oikeuttava tuloraja nousee yksin asuvalla 675 eurosta 700 euroon kuukaudessa. Vastaavasti korkein tulo, joka vielä oikeuttaa yksin asuvan asumistukeen, nousee Helsingissä 1 785 eurosta 1 855 euroon kuukaudessa.
Asumismenojen omavastuuosuuksiin tehdään inflaatiotarkistus, joka säilyttää tuen reaalitason ennallaan. Asumistuessa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja korotetaan 0,40 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa. Korotus vastaa tuensaajien vuokrissa tapahtunutta nousua vuoden 2011 lokakuusta vuoden 2012 lokakuuhun. Enimmäisasumismenojen korottaminen nostaa keskimääräistä asumistukea noin 5,5 eurolla kuukaudessa.
Asumistukea saa tämän vuoden lopussa ennakkotietojen mukaan noin 177 000 ruokakuntaa, mikä on noin 9 000 edellistä vuotta enemmän. Vuoden 2013 lopussa tuensaajia arvioidaan olevan noin 180 000.
Tuensaajista työttömiä ruokakuntia on noin 61 prosenttia, opiskelijaruokakuntia noin 8 prosenttia ja ansiotuloja saavia ruokakuntia noin 31 prosenttia. Tuensaajista 58 prosenttia on yksin asuvia, mutta määrärahasta yli puolet maksetaan lapsiperheille.
Lapsilisät ennallaan vuoteen 2016
Lapsilisien indeksitarkastukset tehdään seuraavan kerran vasta vuonna 2016. Lapsilisät siis säilyvät nykytasollaan vuoteen 2016.
Vuosien 2013–2015 indeksijäädytystä ei korvata myöhemmillä korotuksilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan indeksijäädytyksen vaikutus lapsiperheiden käytettävissä oleviin tuloihin on vähäinen. Lapsilisät ovat vuonna 2015 valmistelussa tehtyjen arvioiden mukaan vajaat kahdeksan prosenttia pienemmät kuin tilanteessa, jossa indeksitarkastukset olisi tehty nykyisen lainsäädännön mukaisesti.
lehti 