Jyväskylän kaupungin linjaukset kuntarakenne- ja sote-uudistuksiin syntyivät vasta pitkällisen väännön ja äänestyksen jälkeen, vieläpä eriävien mielipiteiden saattelemana.
Jyväskylän kaupunginvaltuuston poliittisten ryhmien näytti olleen kovin vaikea muodostaa näkemyksiään valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista.
Myöskään Vasemmistoliiton kuusihenkinen ryhmä ei päässyt yksimielisyyteen siitä, mitä ministeriölle olisi hyvä lausua. Muidenkin ryhmien valtuutetut pitivät kuntatason kannanmuodostusta vaikeana, kun maan hallituksellakaan ei tunnu olevan selvää näkemystä siitä, missä järjestyksessä ja millä tavalla kahta suurta uudistusta tulisi viedä eteenpäin.
Äänin 43-23 valtuusto lopulta siunasi kaupunginhallituksen ehdotuksen, johon erityisesti keskustalaisilla valtuutetuilla oli runsaasti muutosesityksiä.
Jyväskylän kaupunki pitää oleellisena rakennetyöryhmän alueellisessa tarkastelussa esitettyä arviota, jonka mukaan ”Keski-Suomessa keskeiseksi kysymykseksi nousee myös se, kuinka turvataan Jyväskylän seudun asema valtakunnallisessa kilpailussa ja kuinka suureksi Jyväskylän kaupunkia voitaisiin kasvattaa ilman, että sen elinvoima kärsii.”
Kahden kunnan malli
Jyväskylän kaupunki on edelleen sitä mieltä, että Jyväskylän seudulla tulee hakea erityisellä kuntajakoselvityksellä yhdistymisratkaisua, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät vähintään kahdeksi kunnaksi. Sen mukaan Jyväskylään yhdistyisi kaupungin sisälle jäänyt Muuramen kunta ja mahdollisesti muita kuntia. Toinen kunta muodostuisi nykyisen Laukaan kunnan ympärille.
Jyväskylän kaupungin mielestä kuntajakoselvitys tulee aloittaa jo tänä keväänä 2013 niin, että ehdotetut kuntajaonmuutokset voidaan toteuttaa vuoden 2015 alussa.
Jyväskylän ahdistaman Muuramen kunnanpäättäjät eivät ole lämmenneet kaupungin liitosajatuksille.
Sote-uudistuksen osalta Jyväskylän kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisvastuun. Kaupunki haluaa kuitenkin toimia yhteistyössä työssäkäyntialueen kuntien kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä.
Myös sote-asiassa eri poliittisten ryhmien sisälläkin oli erilaisia näkemyksiä. Vasemmistoliitonkin ryhmästä osa kannattaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämistä maakuntamallin pohjalta.
lehti 