Ammattiliitto Pro vaatii hallituksen kehysriihestä päätöksiä, joilla saavutetaan rikkidirektiivistä aiheutuvien kustannusten täysi kompensaatio.
Näillä päätöksillä voidaan auttaa suomalaista vientiteollisuutta sopeutumaan rikkidirektiivin käyttöönottoon. Tukea kaivataan noin 5–10 vuoden siirtymäajaksi.
Pron puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan hallitus on suhtautunut asiaan tähän asti ylimielisesti. Viime syksyn budjettiriihessä tehdyt päätökset olivat asian mittakaavan huomioon ottaen merkityksettömiä. Sen jälkeen jatkotoimien pohdinta on haudattu työryhmiin yli puoleksi vuodeksi.
Rikkidirektiivin aiheuttama kuljetuskustannusten nousu on Rinteen mielestä kompensoitava teollisuudelle.
– Päätösten on oltava riittäviä, jotta vientiteollisuus uskaltaa investoida suomalaiseen tuotantoon.
Pron Rinne on huolissaan rikkidirektiivin vaikutuksista työllisyyteen. Vientiteollisuudesta on hävinnyt 160 000 työpaikkaa 2000-luvun aikana. Työpaikoista 65 000 on haihtunut viimeisen neljän vuoden kuluessa.
– Jos mitään ei tehdä, työpaikkoja voi kadota direktiivin vaikutuksesta laskelmista riippuen ainakin 5 000–8 000 lisää. Menetykset painottuvat metsä-, kemian- ja metalliteollisuuteen.