Viimeinen sana
Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Lahtinen sanoo kapitalistisenkin tiedemiehen myöntävän jo, että ihminen oli alkuansa kala.
Nyt yhtä mullistavan tieteellisen havainnon on tehnyt Euroopan komissio. Sen mukaan komission itsensä vahtima talouskuri Euroopassa on syventänyt kriisiä ja kyykyttänyt kaikkein köyhimpiä.
Eurokriisi on tänä talvena henkilöitynyt talouskomissaari Olli Rehnin ja Nobel-palkitun Paul Krugmanin väliseksi nokitteluksi. Nyt komissio todistaa itse Krugmanin olleen oikeassa arvostellessaan kriisipolitiikan taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia.
Komissio todistaa itse Krugmanin olleen oikeassa.
Komissio harjoitti itsekritiikkiä tiistaina julkistetussa Euroopan työllisyyttä ja sosiaalista tilannetta koskevassa neljännesvuosikatsauksessa (EU Employment and Social Situation: Quarterly Review analyses deepening social crisis). Kansan Uutisten verkkolehti kertoi asiasta tuoreeltaan.
Ja tätä Euroopassa on komission mukaan viime vuosina tapahtunut:
Nuorisotyöttömyys saavutti uuden huipun 23,6 prosenttia tammikuussa 2013. Yli vuoden työttöminä olleita nuoria oli 7,1 prosenttia. Vuotta aiemmin heitä oli 6,3 prosenttia.
Lisäksi Euroopassa on kahdeksan miljoonaa nuorta, jotka eivät ole työssä eivätkä koulutuksessa.
Kansantuote EU-alueella supistui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä eniten sitten vuoden 2009.
Jäsenmaiden budjettien tiukennukset ovat vaikuttaneet kielteisesti työllisyyteen välittömästi ja välillisesti, koska julkisen sektorin työpaikkoja on leikattu ja kokonaiskysyntä on vähentynyt. Sosiaalimenojen leikkaukset ovat saattaneet pahentaa lamaa ainakin lyhyellä aikavälillä.
Nyt sen myöntää jo komissionkin tiedemies: leikkaus onnistui, mutta potilas kuoli.
Paul Krugman on esittänyt vasta-argumenttejaan kuripolitiikalle New York Timesin kolumneissa oikeastaan koko talouskriisin ajan. Yksi puhuttelevimmista kolumneista ilmestyi joulukuussa 2011. Siinä hän tarkasteli talouspolitiikkaa rinnan osassa Eurooppaa tapahtuneen demokratian arvostuksen romahduksen kanssa.
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki oli tutkinut, miten eurokansalaiset suhtautuvat demokraattisiin instituutioihin. Itäisessä Euroopassa luottamus oli romahtanut – ja hyvin korkealta tasolta. Monissa maissa enää alle puolet kansalaisista piti kansanvaltaa hyvänä asiana.
Lisäksi jännitteet Euroopassa olivat kasvaneet. Talouskriisistä kärsineessä Itä-Euroopassa omaa tilannetta pidettiin lännen syynä. Senkin jälkeen on nähty, että syyllisinä pidetyillä on etenkin Saksan, mutta myös Suomen kasvot.
Melkein 25 prosentin nuorisotyöttömyys, kahdeksan miljoonaa kaikesta syrjäytettyä nuorta sekä aina vain kauemmaksi loittonevat lupaukset paremmista ajoista. Aikapommi tikittää. Tämän myöntäminen on komissiolta merkittävä avaus. Johtaako se mihinkään, nähdään myöhemmin.
uutiskirje 