”Naisviha”, on yleinen vastaus, kun naispuolisia ammattiyhdistysaktiiveja pyytää nimeämään päävastustajansa Latinalaisessa Amerikassa.
– Naisten oikeuksia poljetaan, eikä heitä päästetä päättämään ay-liikkeen linjasta tai neuvottelemaan työehdoista, meksikolainen Martha Heredia sanoo. Hän johtaa Amerikan maiden ay-järjestön (Tuca) naiskomiteaa.
Tuca on ay-liikkeen vuonna 2006 perustetun maailmanjärjestön (Ituc) alueosasto, johon kuuluu 53 keskusliittoa ja 50 miljoonaa jäsentä 23 maasta.
Naisia ei päästetä päättämään ay-liikkeen linjasta tai neuvottelemaan työehdoista.
Alueen maista ainoastaan Chilessä nainen on yltänyt ay-liikkeen huipulle. Bárbara Figueroa valittiin viime vuonna maan suurimman keskusjärjestön puheenjohtajaksi.
Kiintiöt avuksi
Tuca päätti viime vuonna vaatia jäsenliittojensa johtoon 40 prosentin naiskiintiötä, tasa-arvohanketta vetävä Alexandra Arguedas kertoo.
Hänen mukaansa tasa-arvon on oltava läpikäyvä periaate, jos ay-liike mielii sopeutua nykytodellisuuteen.
YK:n mukaan Amerikan mantereen naisista 55 prosenttia ja miehistä 79 prosenttia käy työssä. Naisten luku kasvoi 11 prosenttiyksiköllä vuosina 1990–2006 ja miesten laski yhdellä.
Brasilialainen Didice Godinho on tutkinut naisten asemaa työelämässä ja vastaa nyt tasa-arvokysymyksistä maan suurimmassa keskusammattiliitossa, johon kuuluu 23 miljoonaa jäsentä.
Godinhon mukaan patriarkaalinen kulttuuri on juurtunut syvälle Brasilian ay-liikkeeseen. Kun äitiys ja kotityöt rajoittavat vielä naisten osallistumista, tasa-arvo ei toteudu helposti.
Pätevyys ratkaisee
Venezuelan ay-liikkeen johtava naishahmo Marcela Máspero ei usko kiintiöihin.
– Raivaamme tiemme itse, vaikka vastassa ovat pomot, pääoma ja byrokratia. Myönnytyksiä emme kaipaa, sillä naiset ovat yhtä päteviä osallistujia ja johtajia kuin miehet, Máspero vakuuttaa.
Hänen mielestään kiintiöt ovat silkkaa kosmetiikkaa, jos naisia ei auteta ratkomaan käytännön ongelmia. Niitä aiheuttavat moninaiset roolit äitinä, vaimona ja usein perheen elättäjänä sekä työntekijänä ja ay- tai poliittisena aktiivina.
Vaikka Latinalaisen Amerikan ay-liike on pääosin vasemmiston johtama, sitä hallitsee macho-kulttuuri, Máspero muistuttaa.
– Naisia ei näy Kuuban, Argentiinan tai Brasilian ay-liikkeen johdossa. Vain Chilessä sanat ovat muuttuneet teoiksi.
uutiskirje 
