Tuoreet tutkimukset vahvistavat pitkään esillä olleen epäilyn siitä, että sotilaskäytössä olevat voimakkaat kaikuluotaimet aiheuttavat valaiden ja delfiinien poikkeuksellisia joukkorantautumisia.
Yhdessä tutkimuksessa tarkkailtiin nokkavalaita Etelä-Kalifornian rannikolla. Nokkavalaiden on arveltu olevan erityisen herkkiä koville äänille.
Tutkimus vahvisti oletuksen. Kun valaille soitettiin 200 desibelin vahvuista kaikuluotaimen ääntä 3–10 kilometrin etäisyydellä niistä, ne lopettivat välittömästi syömisen ja uimisen.
Joukkorantautumisia on usein tapahtunut laivastoharjoitusten yhteydessä.
Sitten ne lähtivät uimaan nopeasti poispäin äänilähteestä. Toiset tekivät epätavallisen pitkiä ja syviä sukelluksia. Valaat ryhtyivät uudelleen syömään vasta 6–7 tunnin kuluttua.
Äänen voimakkuus oli pienempi kuin Yhdysvaltain laivastoharjoituksissa käyttämä.
Sinivalaat yllättivät
Toisen, myös Etelä-Kalifornian edustalla tehdyn tutkimuksen tulos oli yllättävämpi. Myös vähemmän herkiksi luullut sinivalaat kärsivät pahasti kaikuluotaimen äänestä.
Sinivalaatkin lopettivat syömisen ja lähtivät uimaan pois alueelta. Ne saattoivat jättää syömättä jopa vuorokausiannoksensa verran krilliäyriäisiä.
Valaalle kuuloaisti on yhtä tärkeä kuin näköaisti ihmiselle. Melusaaste ajaa niitä pois ruokailualueiltaan ja pahimmassa tapauksessa johtaa joukkorantautumisiin ja joukkokuolemiin.
Joukkorantautumiset ovat lisääntyneet huomattavasti sen jälkeen kun voimakkaita sotilaallisia kaikuluotaimia ryhdyttiin käyttämään 1950-luvulta lähtien. Kaikuluotaimia käytetään sukellusveneiden havaitsemiseen.
Isoja valaiden joukkorantautumisia on viime aikoina tapahtunut muun muassa Bahamasaarilla, Kreikassa ja Kanariansaarilla.
Britanniassa toukokuussa tehdyssä selvityksessä arvioitiin, että laivaston kaikuluotaimet olivat todennäköisin syy 26 valaan kuolemaan johtaneeseen rantautumiseen Cornwallissa kesäkuussa 2008.
Valaiden sukeltajantauti
Monet valaslajit ovat uhanalaisia. Esimerkiksi sinivalaista on sadan viime vuoden aikana hävinnyt 95 prosenttia.
Yhteyttä valaiden joukkokuolemien ja kaikuluotainten välillä on epäilty 1980-luvulta lähtien. Kiistellyt kaikuluotaimet luovat voimakkailla paineaalloilla erittäin kovia, matalataajuuksisia vedenalaisia ääniä, joilla pyritään paikantamaan uuden sukupolven hiljaisia sukellusveneitä.
Vuonna 2002 Kanariansaarten vesillä tapahtui valaiden joukkokuolema samaan aikaan kun Espanjan laivasto harjoitteli alueella. Ruumiinavauksissa valaiden verestä löytyi kuplia ja niiden sisäelimistä reikiä.
Oireet ovat samat kuin niin sanotussa sukeltajantaudissa, joka aiheutuu siitä, että sukeltaja nousee liian nopeasti syvältä pintaan.
Aiemmin oletettiin, että valaat eivät kärsi sukeltajantaudista. Tutkimuksen perusteella kuitenkin arveltiin, että valaat voivat nousta tuskallisen kovien äänten vuoksi liian nopeasti pinnalle. Teoriaa vahvisti se, että erityisesti syvälle sukeltavia lajeja kuten nokkavalaita, delfiinejä ja kaskelotteja kuolee usein laivastoharjoitusten aikana.
Valaiden elämä sekoittuu
Kaikilla maailman merillä toimiva Yhdysvaltain laivasto on ollut erityisen huomion kohteena. Esimerkiksi meriluonnoltaan rikkaat Etelä-Kalifornian vedet ovat sen harjoitusaluetta.
Lisäksi Yhdysvalloilla on Surtass-LFA -projekti, kaikuluotain joka pystyy lähettämään 240 desibelin vahvuisia vedenalaisia ääniaaltoja jopa tuhansien kilometrien päähän.
Desibeliasteikko on logaritminen. Niinpä laivastoharjoituksissa käytettävä äänenvoimakkuus voi olla jopa miljoonia kertoja suurempi kuin valailla pakenemisreaktion aiheuttava 120 desibelin voimakkuus.
Kaikuluotainten on epäilty myös vaikuttavan suoraan valaiden elimistöön siten, että typpikaasu kerääntyy elimistössä vaarallisiksi kupliksi. Voimakkaat äänet saattavat myös sekoittaa valaiden suunnistuskyvyn tai niiden kyvyn omalla kaikuluotauksellaan löytää ravintoa.