Todellinen syöksy vai paniikin lietsontaa?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen arvioi hiljattain Demokraatissa Suomen tilanteen olevan pahempi kuin 1990-luvun laman aikaan. Urpilaisen mukaan valtio on rakennemuutoksesta, kestävyysvajeesta ja suhdannetilanteesta koostuvan kolmoishaasteen edessä ja ratkaisut tulevat olemaan kipeitä.
Ylen haastattelussa Ilmarisen talousjohtaja Jaakko Kiander puolestaan sanoi hallituksen edustajien puhelevan synkkiä, jotta sen varjolla saadaan ajettua muita uudistuksia eteenpäin.
”Tällainen hallitus, jossa on eduskuntakartan ääripäät, eihän siinä tehdä kenenkään mukaista politiikkaa.””Nuorisokannatus on korkeampi kuin koskaan puolueen historiassa.”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen mukaan paniikin lietsontaan ei ole syytä, vaikka tilanne on vaikea.
– Onhan meillä selkeä ongelma. Jos bruttokansantuote olisi kasvanut normaalia kahta prosenttia, ilman vuoden 2006 notkahdusta meillä olisi BKT 15 prosenttia korkeampi kuin tällä hetkellä. Valtio on velkaantunut merkittävästi.
Teollisuustuotanto elpyy monissa muissa EU-maissa, mutta Suomi ei ole päässyt samaan imuun mukaan.
– Teollisuuden tuotannon laskusta isoimmat yksittäiset selittäjät ovat teknologiateollisuus sekä paperi- ja metsäteollisuus. Toinen ongelma on se, että vienti ei vedä ja vaihtotase on negatiivinen, kun se esimerkiksi Ruotsilla on positiivinen. Palvelutuonti on kasvanut palveluvientiä enemmän.
Teollisuuden kyettävä
uudistumaan
Mitä tulee teollisuuteen, Arhinmäen mukaan kyse on metsäteollisuuden siirtymisestä lähemmäs markkinoita. Toinen ongelma on, että teollisuus ei ole pystynyt uudistumaan.
– Koko ajan syytetään, ettei tuottavuus ole tarpeeksi hyvä tai että työntekijöiden palkat ja muut kustannukset olisivat liian kovat, mutta isompi selittävä tekijä on se, ettei teollisuus ole pystynyt tässä tilanteessa kehittämään uusia tuotteita. Arktinen osaaminen kaikkineen on hyödyntämättä.
Ministerin mukaan esimerkiksi metsäteollisuuden pitäisi pystyä tekemään uusia kuituratkaisuja ja viemään tuotantoa ympäristöystävällisempään suuntaan. Rakennemuutos on kuitenkin kymmenien vuosien kehitys.
– Tässä tilanteessa pitää pystyä reagoimaan myös nopeasti elvytystoimin. Taloutta on pitänyt pinnalla nimenomaan kotimainen kysyntä, kun vienti ei ole vetänyt. Kun koko ajan julkisuudessa toitotetaan, että menee huonosti, niin ihmisetkin alkavat pikkuhiljaa uskoa siihen.
Paljon puhuttuun eläkeikärajan mekaaniseen nostoon talouden pelastajana Arhinmäki ei usko.
– Pitää huolehtia työhyvinvoinnista ja työssä viihtymisestä. Liian moni jää ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ja paluu edes puolipäiväiseen työhön on vaikeaa. Eläköitymisiästä puhuttaessa pitää huomioida myös työuran pituus ja työtehtävien kuluttavuus.
Arhinmäen mukaan nämä toimet vaikuttaisivat pitkällä tähtäimellä, mutteivät ratkaise nykyistä kriisiä.
Elvytysvarojen suuruusluokka
yhä arvoitus
Pääministeri Jyrki Katainen on lupaillut elvytykseen 100–200 miljoonaa euroa. Arhinmäki pitää elvytystä välttämättömänä, muttei suostu kommentoimaan summan riittävyyttä.
– Meillä ei ole varaa olla elvyttämättä. Hyvinvointivaltio ja elinkeinoelämä eivät voi toimia, jos infrastruktuuri ei ole kunnossa. Korjausvelka kasvaa, jos sitä ei hoideta ajoissa. Pitää panostaa niihin hankkeisiin, jotka on joka tapauksessa tehtävä.
Arhinmäen mukaan sellaisia hankkeita ovat esimerkiksi teiden, siltojen ja erityisesti raideliikenteen parantaminen.
– Asuntorakentamiseen on päätetty kehysriihessäkin panostaa mittavasti. Korjausrakentaminen on rakenteellinen uudistus myös.
Eräs asumiseen liittyvä ongelma on ministerin mukaan myös se, että ihmiset eivät pysty korkeiden asuinkustannusten vuoksi muuttamaan töiden perässä. Kohtuuhintaisilla asunnoilla varmistettaisiin työllistyminen.
– Tarvitaan lisätalousarvio, että toimet lähtisivät heti liikkeelle, eikä vasta ensi vuoden budjetin yhteydessä.
Sitä, mikä summa olisi riittävä, Arhinmäki ei lähde spekuloimaan.
– Emme ole lyöneet lukkoon mitään. On tärkeää, että eduskuntaryhmässä hahmotellaan tämä asia. Lisäksi tarvitaan entistä voimakkaampia harmaan talouden vastaisia toimia, että elvytykseen laitettavat rahat myös palaavat verotuloina ja työnä suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tilaajavastuulailla harmaan talouden kimppuun
Hallituksen budjettiesitys on 6,6 miljardia alijäämäinen. Verosuunnittelusta ja veronkierrosta koostuva verovaje on vuosittain 4,5–5,5 miljardia euroa. Miksi harmaata taloutta vastaan puhutaan paljon, mutta tehdään vähän?
– Onhan esimerkiksi rakennusalalla tehty tämä veronumerojärjestelmä, mutta sellaiset eivät tietenkään yksin riitä. Tilaajavastuulaki, jota voimallisesti ajamme, tuntuisi jo aidosti.
Tilaajavastuu tarkoittaa, että pääurakoitsija on vastuussa koko ketjusta. Siis esimerkiksi siitä, että aliurakoitsijat maksavat työehtosopimuksen mukaista palkkaa, verot ja sosiaalimaksut.
– Finanssitaloudessa uivat suuret kalat. Voidaan tietysti jahdata jotain yksittäisiä palveluajan yrittäjiä, toki niistäkin pitää pitää huolta, mutta rahoitussektoria ei pidä jättää sen ulkopuolelle. Arviot siitä, mikä on harmaan osuus Suomen taloudesta ja mitä siihen lasketaan, vaihtelevat hyvin paljon. Mutta jos pystyttäisiin keräämään tehokkaammin veroja ja tukkimaan veronkiertoreikiä, niin sieltä voisi joitain miljardeja kerätä lisätuloja.
Mitä Arhinmäki ajattelee veronkiertoa helpottavasta hallintarekisteristä, jota ollaan syksyllä mitä todennäköisimmin laajentamassa?
– Hallitusohjelmaan on kirjattu, ettei uudistus saa ainakaan vähentää läpinäkyvyyttä, se on perälauta. Nämähän ovat niitä asioita, joista hallituksessa väännetään kättä. Vihreiden ja sosiaalidemokraattien kanssa ollaan voimakkaasti hallintarekisteriä vastustettu.
Ohjelman ulkopuolisia
avauksia ei luvassa
Hallitusta on arvosteltu kokoomuslaisesta politiikasta paitsi vasemmiston omista, myös sosiaalidemokraattien riveistä käsin. Arhinmäen mukaan kysymys on siitä, onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi.
– Tällainen hallitus, jossa on ideologisesti eduskuntakartan ääripäät, eihän siinä tehdä kenenkään mukaista politiikkaa. Mielestäni olemme aika avoimesti käyneet näitä läpi, olemme tehneet plussat ja miinukset -listoja jokaisen budjettiriihen jälkeen.
Toistaiseksi hän laskee mentävän plussan puolella.
– Keskeiset lähtökohdat koko hallitustyölle ovat olleet, että päätösten pitää kaventaa tuloeroja ja heikoimmassa asemassa olevien perusturvaa pitää parantaa, mikä on tehty.
Joissain asioissa on jouduttu myöntymään. Esimerkiksi yritysveron laskua vasemmisto vastusti, mutta se nieltiin osana pakettia.
– Nyt on erityisesti isoilla yrityksillä näytön paikka, työnantajat ovat saaneet aika massiivisen kädenojennuksen. Yt-neuvotteluiden yhteydessä tuntuu, ettei tätä ole huomioitu. Arvioitujen dynaamisten vaikutusten kanssa olemme olleet koko ajan skeptisiä, eivätkä ne varmaan ihan muutamassa vuodessa tule toteutumaan
Vasemmisto on tuskin ajamassa tavoitteita hallitusohjelman ulkopuolelta.
– Hallitusohjelmassakin on vielä paljon toteutettavia. Asumistuen uudistus olisi äärettömän tärkeä. Sitä ajateltiin voimaan 2015, mutta vielä pitäisi nopeuttaa. Toinen iso kysymys on sote-palvelut.
Arhinmäen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet vaativat uudistamista.
Mahdolliset veronkevennykset pienituloisille
Arhinmäki sanoo toivovansa kovasti, että keskitetty työmarkkinaratkaisu saadaan tehtyä. Jos suuria palkankorotuksia ei ole luvassa, miten huolehditaan ostovoimasta?
– Budjetissa ei ole suuria mahdollisuuksia mittaviin veronkevennyksiin. Jos halutaan, että ostovoima pysyisi jotakuinkin edes nykytasolla, pienituloisille suunnatut veronalennukset ovat niitä elvyttäviä. Mutta elvytyskeinona suora työllistäminen on paljon tehokkaampi. Jos jotain veronkevennyksiä tehdään, niin pienemmissä tuloluokissa.
Ministerin mukaan isompia kysymyksiä työelämän puolella ovat esimerkiksi nollasopimusten kieltäminen sekä vuokra- ja pätkätyöntekijöiden oikeuksien parantaminen.
– Ja elvytyksen pitää liittyä nimenomaan siihen, että luodaan uusia työpaikkoja.
Hallituksesta lähdön
veikkailu huvittaa
Hallituksen tämänhetkinen työskentelyilmapiiri vaikuttaa ulkopuolisesta kireältä. Onko hallitus toimintakykyinen?
– Välillä päätöksiin on jouduttu palaamaan, mutta niitä on kuitenkin tehty. Vaikka eihän tämä mitään ruusuilla tanssimista ole.
Spekulaatioita hallituksessa lähtemisestä Arhinmäki pitää vanhana virtenä. Sama koskee hänen mukaansa kritiikkiä vasemmistosta auringonlaskun puolueena.
– Toki kannatus on alentunut viimeisissä mittauksissa, mutta nuorisokannatus on korkeampi kuin koskaan puolueen historiassa.
Jyrki Yrttiahon ja puolueosaston mahdollinen erottaminen puolueesta on herättänyt paljon kritiikkiä puolueen sisällä. Vieläkö Arhinmäki on sitä mieltä, että erottaminen on oikea ratkaisu?
– Olemme pyytäneet osastoa kuulemaan Yrttiahoa. Se on asia, joka pitää keskustella puoluehallituksessa elo-syyskuun vaihteessa.
Entä millä puheenjohtaja aikoo innostaa kansalaiset uurnille eurovaaleissa?
– Jos eurokriisissä mitään positiivista on niin se, että nähdään sillä olevan jotain merkitystä, mitä EU:ssa tehdään.
lehti 