”Kuvataiteilijana vältän ottamasta kantaa tai arvottamasta asioita joita käsittelen”, Elisa Lientola kirjoittaa sivuillaan.
– Taiteilijana tehtäväni on luoda merkityksiä ja tehdä asiat ajateltaviksi, eikä lyödä asioilla päin näköä tai kertoa faktoja. Paljastan jotain, ja kokija tekee johtopäätökset, Lientola jatkaa puhelimessa.
Poliitikkona hän kyllä ottaa kantaa. Lientolan mielestä ilmapiiri on vihamielinen kulttuuria kohtaan: taide pakotetaan puolustelemaan itseään välinearvoilla samalla, kun kulttuurista leikataan.
Voittoa tuottavan tapahtuman järjestäjä on uhannut siirtää festarin pois Lahdesta, jos kaupunki ei tue sitä verovaroilla.
Viimeinen niitti oli kuvataiteilijoita kouluttavan Lahden Taideinstituutin nitistäminen. Aina ihmisoikeuksista ja edunvalvonnasta kiinnostunut Lientola lähti kunnallisvaaleihin ja päätyi valtuutetuksi.
Verorahat valuvat yksityisille
Ensimmäinen valtuustokausi avasi Lientolan silmät päätöksenteon hitaudelle ja osoitti, että kaikki eivät ajattele asioita oikeudenmukaisuuden kannalta.
– On ollut lävähdys päin kasvoja, miten uusliberalistinen ajattelutapa on livahtanut suurimmalle osalle ihmisiä, vaikka he eivät välttämättä itse sitä sellaiseksi nimeä tai huomaa.
– Ei haluta maksaa veroja eikä jakaa heikommille, mutta sitten halutaan, että verorahoilla palvellaan liiketaloutta, niin kuin toriparkkia tai voittoa tuottavia tapahtuma.
Esimerkkinä Lientola mainitsee 30 000 kävijän Summer Up -festarin. Voittoa tuottavan tapahtuman järjestäjä on kunnallisvaltuutettu Martin Mustonen (kok.). Hän on uhannut siirtää tapahtuman pois Lahdesta, jos kaupunki ei tue sitä verovaroilla.
Lahdessa väännetään kättä myös lähikirjastojen ja -koulujen säilyttämisestä. Sosiaali- ja terveyspuolella vasemmisto haluaa palauttaa langat kaupungin käsiin.
– Ei tunnu kestävältä ratkaisulta, että yksityiset vuokrapalvelut käärivät voitot terveydenhuollosta. Varsinkin, kun verorahat menevät siinä verosuunnittelun kautta muualle kuin Suomeen ja yksityiset saavat monopolin, Lientola sanoo.
– Miksei terveydenhoitoa saada toimimaan ilman välikäsiä?
Taide turvaa ympäristöä
Lahtelaisia puhuttaa myös kaupungin 14 prosentin nuorisotyöttömyys. Taiteilijoita on työllistetty tekemään sosiaalista taidetta ja omia töitään nuorten ja vanhusten ympäristöissä.
– Kaikki tietää, että taiteesta on hyötyä terveydelle ja oppimisille, mutta silti kulttuuriin ei ole määrärahoja.
Lahti mainostaa itseään kulttuurikaupunkina, mutta määrärahat menevät toiminnan ja teosten sijaan pitkälti kalliisiin tiloihin.
– Ihmiset tutkitusti kokevat olonsa turvalliseksi taiteen läheisyydessä. Sen lisäksi taide saa heidät huolehtimaan asuinalueestaan paremmin. Ihmiset esimerkiksi siivoavat ympäristöä, jos he ottavat teoksen omakseen, Lientola sanoo.
Oppimisympäristökin paranee taiteella, koska lapsen mieli tarttuu herkästi visuaalisiin ärsykkeisiin.
Lientolan mielestä Lahdessa tehtiin 1980-luvulle asti hyvää kulttuuripolitiikkaa. Sen jälkeen kaupunki ei ole tilannut julkisia taideteoksia tai noudattanut prosenttiperiaatetta, jossa julkisesta rakennushankkeesta jyvitetään pieni osuus paikkasidonnaiseen taiteeseen. Kaupunkikuvalautakunnan yli on jyrätty.
Nyt prosenttiperiaate on tulossa takaisin. Julkisten taidehankintojen ja rahoituksen lisäksi Lientola kaipaa kaupunkiin vähemmän byrokratiaa. Kun esimerkiksi korttelijuhlien järjestämistä helpotetaan, se ei maksa mitään, mutta tuottaa ihmisille paljon hyvää.
Vapauden kenttä
Palataan vielä taiteen merkitykseen. Millä muulla sitä voi perustella kuin välinearvoilla?
– Oma arvonsa on jo sillä, että taide on vapaa. Se toimii täysin nurinkurisesti talouteen nähden, koska siinä ei tavoitella hyötyä vaan tehdään sitä, mitä tarvitsee tehdä.
– Taiteen kentällä pystyy tekemään asioita, mitä ei pysty tekemään missään muualla. Taiteen tehtävä ei ole tuottaa tavaraa maailmaan, vaan synnyttää tartuntapintoja, joissa ihminen pystyy tuntemaan, tunteen kautta ajattelemaan ja sitä kautta sanallistamaan. Sitä kokemusta ei voi millään korvata.
lehti 