Työurat pitenevät työn psykososiaalista kuormitusta vähentämällä. Tällainen viesti vaikkapa pääministeri Jyrki Kataisen Heureka-foorumiin lähti maanantaina Työterveyslaitoksen kansainvälisestä konferenssista, jossa käsitellään työn yhteyttä hyvinvointiin ja terveyteen.
Konferenssissa esiteltyjen tutkimustulosten mukaan monia sairauksia voidaan ehkäistä työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä.
Jos tässä onnistuttaisiin, riski tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin voisi vähetä jopa 37 prosenttia ja mielenterveyssyistä myönnettäviin työkyvyttömyyseläkkeisiin vajaat 20 prosenttia. Mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat työkyvyttömyyseläkkeiden yleisimpiä syitä. Tutkimustieto konkreettisista keinoista vähentää työpaikkojen psykososiaalista kuormitusta on kuitenkin puutteellinen.
Luvut käyvät ilmi suomalaisesta seurantatutkimuksesta, johon osallistui 30 000 miestä ja naista. Tutkimuksessa selvitettiin, miten parempi työaikojen hallinta voisi vähentää ennenaikaista työstä poistumista, kertoi professori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta ja Lontoon yliopistosta.
– Sydän- ja verisuonisairauksien ja muiden kroonisten sairauksien ehkäisy on tärkeää työuria pidennettäessä, Kivimäki sanoi.
Työ sairastuttaa
Hänen mukaansa eurooppalaisessa 170 000 miestä ja naista käsittäneessä kokoomatutkimuksessa työstressi ja työn epävarmuus olivat yhteydessä noin 20 prosenttia kohonneeseen sydäntaudin vaaraan. Pitkään jatkuvan liiallisen työkuormituksen on osoitettu lisäävän myös masennusriskiä.
– Julkista sektoria koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että riski tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamiin työkyvyttömyyseläkkeisiin oli kaksinkertainen työpaikoilla joissa tehtiin henkilöstösupistuksia tai henkilöstö koki työn kuormittavaksi ja vaikutusmahdollisuudet työhön vähäisiksi.
Kivimäen mukaan työn psykososiaalisiin tekijöihin puuttumalla näyttäisi olevan mahdollista vähentää sairastumisesta johtuvaa varhaista eläköitymistä. Tällä hetkellä systemaattinen tutkimus konkreettisista keinoista vähentää työpaikkojen psykososiaalista kuormitusta kuitenkin puuttuu.
Ikääntyminen huomioon
Kivimäen mielestä työn suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon normaalit ikään liittyvät muutokset. Ikääntyessä erot toimintakyvyssä kasvavat ihmisten välillä. Fyysisen toimintakyvyn tiedetään alkavan heikentyä jo varsin nuorena. Myös ikään liittyvä muistin heikentyminen ja päättelyn hidastuminen alkavat yleensä varhain, noin 40 ikävuoden vaiheilla.
Lisäksi ikääntyvän työntekijän energiavarat jatkuvaan intensiiviseen toimintaan ovat yleensä vähäisemmät kuin nuorten.
– Nykymuotoisessa työurassa näitä normaaleja ikään liittyviä muutoksia otetaan huomioon aivan liian harvoin, väitti Kivimäki.
Esimerkiksi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin voisi lisätä ikääntyvien työssä pysymistä.
lehti 