KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Minä, ambidekstra

Tuula-Liina Varis
26.8.2013 17.20

En tiennyt olevani ambidekstra, ennen kuin luin siitä lehdestä (Karjalainen 12.8.). Ambidekstra on molempikätinen ihminen, toisin sanoen vasenkätinen, joka tekee osan toimistaan oikeakätisesti. Joko luonnostaan tai pakotettuna, sillä maailma on edelleen monessa suhteessa oikeakätisten, ja vasurien on sopeuduttava.

Jutusta sain tietää, että kätisyyttä ei nykyään määritellä vain kirjoituskäden perusteella vaan käytössä on monimutkaisempia kriteeristöjä. Ihan tarkkoja määritelmiä ambidekstralle ei ole. Tiedetään, että vasenkätisyydelle altistaa tietty geenimuutos, ja että jos molemmat vanhemmat ovat vasenkätisiä, lapsella on 40 prosentin mahdollisuus periä tuo ominaisuus.

En tiedä sen paremmin isän kuin äidinkään suvusta ketään muuta vasuria kuin itseni. Synnyin kaksosena, mutta sisareni on ehta oikeakätinen. Sen sijaan tuttavapiirissäni on useita vasenkätisiä. Yleensä he ovat minua nuorempia.

Vasenkätiset voi monessa suhteessa rinnastaa homoseksuaaleihin, joita myös on noin 10 prosenttia ihmisistä.

Vanhemmassa sukupolvessa kaikki vasenkätisyys ei näy, koska entiseen aikaan lapset pakotettiin oikeakätisiksi. Vasenkätisyys oli vääräkätisyyttä. Kotiseudullani vasen käsi oli ”mettänpuolimainen”, ja sanonta piti sisällään sen, että vasuri oli muutenkin vähän ”mettänpuolimainen” eli tyhmä.

Näin eivät vanhempani ajatelleet. Sain rauhassa oppia syömään ja piirtämään vasemmalla kädellä. Ensimmäinen opettajanikaan ei yrittänyt pakottaa oikeakätiseksi, vaikka hän sitten toisaalta haukkui kirjoitusjälkeäni, repi kerran laskuvihostani sivutkin, kun kirjoituskäsi oli sotannut pehmeällä lyijykynällä väkerretyt numerot. Itkin kokonaisen välitunnin koulunpihan sireenipuskan suojissa, enkä unohda ikinä sitä häpeää.

Mutta pahempaa oli tulossa. Kun siirryin kolmannelle luokalle toisen opettajan alaisuuteen, jouduin kuriin. Vasen käsi sidottiin selän taakse, ja kynä työnnettiin oikeaan käteen. Se oli ankaraa jo hyvin kirjoittamaan oppineelle kahdeksanvuotiaalle. Sain sellaisia päänsärkykohtauksia, että äiti vei minut kunnanlääkärille, joka määräsi oikeakätiseksi pakottamisen loppumaan heti.

En muista, vaadittiinko minua myös lusikoimaan koulun sopat ja vellit oikealla kädellä, mutta en ainakaan oppinut. Syödessäni olen edelleen täysi vasuri. Mutta lyhyt oikeakätisyyspakko opetti yhden taidon: kirjoittamaan molemmilla käsillä yhtä aikaa, vasemmalla oikealta vasempaan ja oikealla vasemmalta oikeaan. Olipa minullakin jokin kyky, jolla elvistellä.

Yleensä ”mettänpuolimaisuus” oli hankalaa ja erilaistavaa. Aikuisena olen ajatellut, että se kenties vaikutti siihen kaikenkattavaan vastahankaan, jota koko kouluajan tunsin kouluopetusta kohtaan. Vasenkätinen on surkea pallopeleissä, vaikeuksissa vesivärien ja liitujen kanssa, hänen käsialansa huono ja jälki epäsiisti, koska kirjaimet ja kirjoittamisen suunta on tehty oikeakätisille.

Käsityöt ovat vaikeita, sillä oikeakätinen opettaja ei osaa hahmottaa virkkausta, neulomista ja ompelua vasenkätisesti. Entisajan koulussa syy huonoon menestykseen oli aina lapsen, joten kelpaamattomuuden tunnetta riitti.

Vasenkätisyyttä on kuulemma tutkittu vähän, koska se ei tunnu tutkijoita kiinnostavan. Monia vanhoja uskomuksia on kuitenkin mitätöity: vasenkätisyys ei ole kehityshäiriö, vasenkätiset eivät – ikävä kyllä – ole sen luovempia kuin oikeakätisetkään, eivätkä he kuole oikeakätisiä nuorempina. Sekään uskomus ei päde, että vasureilla aina aivojen oikea puolisko olisi hallitseva.

Tapaturma-alttiimpia he saattavat olla, koska joutuvat käyttämään oikeakätisten vempaimia, mutta toisaalta heidän aivonsa ovat oikeakätisiä helpommin muovautuvat eli pystyvät paremmin kompensoimaan aivovauriot. Neurologisten sairauksien yhteydessä on potilaan outojen oireiden syy joskus selvinnyt, kun on käynyt ilmi, että hän on vasuri, joka on pakotettu oikeakätiseksi.

Vaikka vasenkätisten vähemmistö on suuri, 10 prosenttia ihmisistä, maailma on yhä oikeakätisten. Tilannetta ei muuta se, että saksia, silitysrautoja ja joitakin muita työkaluja tehdään myös vasenkätisille. Minä olen ratkaissut ongelmani oppimalla ambidekstraksi. Tietokoneen hiiri on oikealla puolella, virkkuukoukku oikeassa kädessä, neula vasemmassa, veitsi ja sakset vuoroin molemmissa, samoin puhelin. Vasuri oppii luonnostaan sangen pienenä syömään haarukalla ja veitsellä, mutta lusikka pysyy vasemmassa. Ja kynä.

Täytyy myöntää, että minustakin on hassun näköistä, kun ihminen kirjoittaa vasemmalla, vaikka tunnenkin aina lämpimän yhteenkuuluvuuden ailahduksen sen nähdessäni.

Onko vasenkätisyyden historiaa kirjoitettu? Mikä stigma vasenkätisyys on menneinä aikoina ollut? Olisiko minut keskiajalla poltettu noitana? Ajettaisiinko minut paheksuen pois niiden kulttuurien ruokapöydistä, joissa syödään sormin ja joissa oikea käsi on pyhitetty syömiseen ja vasen pyllyn pyyhkimiseen? Joka tapauksessa vasenkätisyys on ollut vielä 50 vuotta sitten vamma, haitta, menneisyydessä jopa pakolla karsittava ominaisuus, kavahdettava luonnottomuus.

Vasenkätiset voi monessa suhteessa rinnastaa homoseksuaaleihin, joita myös on noin 10 prosenttia ihmisistä. Molempien ominaisuus on syntyperäinen, ei hankittavissa, eikä poistettavissa. Molemmat ovat ajan saatossa joutuneet kieltämään ja salaamaan ominaisuutensa, opettelemaan siitä pois, pakottamaan itsensä muuksi kuin perimältään ovat. Syrjintä ja pakkotoimenpiteet ovat toki olleet huomattavasti traumatisoivampia homoseksuaalien kohtelussa.

Kenen tulisi nykyään mieleenkään ryhtyä ”eheyttämään” vasureita, saati rajoittamaan heidän oikeuksiaan yhteiskunnassa? Homoseksuaalien ”eheyttäminen” ja eriarvoistaminen on aivan yhä typerää, tarpeetonta ja julmaa. Homoseksuaalit eivät ole sen enempää vaarallisia, vammaisia, vajaita, syntisiä tai tyhmiä kuin vasenkätisetkään.

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uusia maailmoja tehdään vanhan raunioissa.

Pontus Purokuru: Meistä jää hienot rauniot

Voimakkaita eksploitatiivisia aineksia sisältävä ranskalaiselokuva Titane kerää kiitosta maailmalla.

Pimeän elokuvateatterin lattia sotkeutuu verestä – Elämää suuremmat roskaelokuvat

Demokratian aseellisen puolustamisen suurin riski on siinä, että sen ensimmäinen uhri on demokratia itse, kirjoittaa Teppo Eskelinen esseessään

Euroopan keskuspankin mandaatti on ylläpitää hintavakautta.

Keskuspankeista pitääkin puhua ja niiden tarkoitusta pohtia, jos hyvinvointi ja ympäristö kiinnostaa

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään