Nykyinen demokratia Chilessä on puutteellinen kolmella osa-alueella: vaalien, perustuslain ja kansalaisuuden suhteen. Tämä johtuu siitä, että suuri osa tämän hetken säädöksistä luotiin diktatuurin aikana. Chile on maailman ainoa maa, jossa diktatuurin aikana muodostettu perustuslaki on pysynyt lainvoimaisena myös demokraattisen hallitusjärjestelmän aikana.
Yksi Augusto Pinochetin ministereistä sanoi, että ”Chilessä ei ole intiaaneja, he kaikki ovat chileläisiä”. Tämä liittyi siihen, että diktatuurin aikana mapucheille ilmoitettiin uudet määräykset, joiden mukaan heitä koskeneet poikkeukset laissa eivät enää päteneet, vaan voimaan astui tavallinen maiden yksityisomistus.
Myöskään demokratia ei ole kohdellut mapucheja hyvin. Diktatuuri halusi muuttaa intiaanit talonpojiksi; yhteistoimintahallitus (joka aloitti toimintansa 1990) avasi uudenlaisia odotuksia.
Intiaani-yhteisöjen köyhtyminen jatkuu.
Presidentti antoi tukensa laille, josta keskusteltiin parlamentissa. Kansanedustajat eivät noudattaneet Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusta n:o 169 eivätkä mapuchejen perustuslaillista tunnustamista alkuperäiskansaksi.
Tällä hetkellä mapucheyhteisöt ovat esimerkkejä rakenteellisesta köyhyydestä Chilessä. Yksi perhe asuu kolmen hehtaarin maa-alueella, joka ei anna perheelle mahdollisuutta oman sosiaalisen ja taloudellisen tilanteensa parantamiseen. Kussakin perheessä on vähintään viisi jäsentä.
Metsät suuryhtiöille
Diktatuurin aikana mapucheyhteisöt menettivät suuren osan maistaan. Tämä auttoi metsäyhtiöitä. Tällä hetkellä vain 7,5 prosenttia Chilen plantaaseista on tavallisten metsänviljelijöiden omistuksessa. Suurten maanomistajien käsissä on 66 prosenttia plantaaseista, mikä tarkoittaa sitä, että kullakin näistä suuromistajista on vähintään tuhat hehtaaria.
Pelkästään Grupo Angelini omistaa 765 000 hehtaaria, kun taas Grupo Matte omistaa noin 500 000 hehtaaria. Ne alueet, joissa tätä kannattavaa liiketoimintaa harjoitetaan, ovat maan köyhimpiä. Samalla kun Angelini kuuluu Latinalaisen Amerikan seitsemän rikkaimman miehen joukkoon, intiaaniyhteisöjen köyhtyminen jatkuu.
Maiden menettämisen takia monet mapucheyhteisöt valtaavat metsäyhtiöiden maita, jonka vuoksi mapucheja syytetään ”terroristeiksi”. Diktatuurin aikana hyväksyttyä terrorisminvastaista lakia sovelletaan heihin nyt demokratiassa.
Jotkut poliittiset puolueet yhdessä yritysjohtajien kanssa edesauttavat mapucheyhteisöjen köyhtymistä. Päätöksenteossa ovat mukana metsäyhtiöt, vesivoimaloiden ja kaivosten omistajat sekä ryöstökalastajat. Päätöksentekoon ei oteta mukaan mapucheyhteisöjä, joille näiden yhtiöiden omistamat maat aiemmin kuuluivat.
Alkuperäiskansojen oikeuksia ei ole taattu, koska vallanpitäjiltä ei ole löytynyt halukkuutta siihen.
Kirjoittaja toimii projektikoordinaattorina kampanjassa Auta Mapuche-lasta/Tirua. (Lähteet: Roberto Morales Urra ja Gabriel Salazar).
uutiskirje 