Pankeilla ajantasaiset tiedot rahoitusmarkkinoista
Danske Bank sai tänä vuonna Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun kristallipallon vuoden parhaalle talousennustajalle.
– Ennustuksemme perustuu globaaliin talousnäkemykseen. Me emme sitä itse tuota, vaan yhtiön tutkimusyksikkö Kööpenhaminassa, ekonomisti Juhana Brotherus Danske Bankista paljastaa.
Pankin päämajassa Tanskassa tarkkaillaan maailmanlaajuisia markkinoita 20 ekonomistin voimin. Toisin kuin Suomessa, Tanskassa yhtiön on mahdollista analysoida esimerkiksi Latinalaisen Amerikan ja Kiinan talousnäkymiä.
– Pankkiennusteet ovat toimineet näinä kriisiaikoina hyvin, sillä finanssimarkkinoiden tila heijastuu nopeasti reaalitalouteen, Brotherus tulkitsee.
Hän kertoo, että rahoitusmarkkinoiden havaintojen ymmärtäminen ja vaikutusten arvioiminen ovat pankkien vahvuuksia. Hän ei suosittele pitämään kenenkään ennusteita ainoina oikeina. Eri asiantuntijaorganisaatioiden näkemyksistä saa perspektiiviä tulevaisuuden arviointiin.
Hyviä arvauksia
Kristallipallo myönnettiin tänä vuonna 16. kerran. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Heimonen selittää pankkien menestystä ennusteiden laatimisessa sillä, että pankit ovat ”tavallaan informaation päällä”. Niillä on ajantasaiset tiedot rahoitusmarkkinoista.
Parhaimmillaan ennusteet auttavat Heimosen mukaan ymmärtämään, miten talous toimii ja hahmottamaan sen mekanismeja. Pahimmillaan yllätykselliset tilanteet, kuten vuoden 2008 Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi, heittävät ennustukset niskoilleen.
– Meilläkin oli kasvua ja yhtäkkiä se muuttui lamaksi. Silloin ei pystytä ennustamaan, Heimonen väittää.
– Ja juuri silloin olisi kaikkein tärkeintä pystyä ennustamaan.
Ehdottoman oikeaa tietoa ennusteista ei saada, mutta lähelle meneviä arvauksia kyllä. Vaikka ennusteet perustuvat lukuihin, painotukset ja tulkinnat voivat erota jonkin verran. Jyrkkiä poikkeamia asiantuntijoiden ennusteista ei löydy.
Ennusteilla perustellaan päätöksiä
Yritykset ja kuluttajat seuraavat ennusteita arvioidakseen investointien ja kuluttajapäätösten kannattavuutta. Ennusteilla halutaan poistaa epävarmuutta ja saada tietoa päätösten pohjaksi.
Asiantuntijan mukaan ihmiset pyrkisivät joka tapauksessa ennustamaan tulevaa, jos julkisia ennusteita ei olisi.
Eri tutkimuslaitokset ja pankit julkaisevat talous- ja suhdanne-ennusteita. Eräänlaisen virallisen ennusteen laatii valtiovarainministeriö. Se toimii pohjana hallituksen päätöksille ja valtion talousarviolle.
Lisäksi kuluttajia ja yrityksiä haastattelemalla laaditaan barometrejä, jotka toimivat ennusteina sekä indikaattoreina ennusteiden laatijoille. Merkittäviä barometrejä on Tilastokeskuksen listauksessa noin 25.