– Mittaamattoman arvokas.
Sitä Al Walajan kylän reunalla asuvan Omar Hajajlehin koti on Israelille. Hänelle on tarjottu talostaan satojatuhansia shekeleitä, ja viimeksi miehen eteen tuotiin avoin shekki.
– Mutta agoraakaan en ole ottanut, enkä koskaan myy kotiani, en mistään hinnasta, Hajajleh sanoo.
Battirin kastelujärjestelmä on peräti Rooman valtakunnan ajalta.
Rakennuksella itsellään ei ole merkitystä muille kuin sen asukkaille. Sen sijaan kylän sijainti saarekkeena Israelin ja Länsirannalle laittomasti rakennetun Gush Etzionin siirtokuntablokin välissä on strategisesti tärkeä.
Talon takana maa on tyhjäksi raivattua ja tasoitettua. Sinne Israel rakentaa muuria, joka valmistuttuaan kiertää koko Al Walajan ja lähes eristää sen muusta Länsirannasta. Hajajlehit ovat kylän ainoat muurin ”väärälle puolelle” jäävät asukkaat.
Kysymys on
maiden varastamisesta
Israel on perustellut muuriaan turvallisuudella ja itsemurhaiskujen estämisellä. Vuonna 2002 aloitetusta rakennelmasta lähes puolet on kesken tai vasta suunnitteilla. Jos muuri valmistuu nykysuunnitelmien mukaiseksi, lähes 90 prosenttia siitä kulkee Länsirannan puolella.
– Israel sanoo sitä turva-aidaksi, monet täällä taas puhuvat apartheid-muurista. Nimestä riippumatta kyse on kuitenkin maamme varastamisesta. Turvallisuus on tekosyy, Hajajleh tuhahtaa.
Saarrettuaan Al Walajan muurin on tarkoitus jatkaa etelään siirtokuntien reunoja seuraten. Battir-nimisen palestiinalaiskylän kohdalla reitin on suunniteltu kulkevan jonkin matkaa vihreää linjaa.
Battirin maista suuri osa jäi Israelin valtion perustamisen aikaan aselepolinjan toiselle puolelle. Jo vuonna 1949 kylän asukkaat solmivat Israelin kanssa ainutlaatuisen sopimuksen: kunhan rajalla kulkeva Jerusalemin ja Jaffan välinen rautatie saa olla rauhassa, kylän väki voi viljellä Israelin puolelle jääneitä peltojaan.
– Itse asiassa rauha rajallamme on kestänyt pidempään kuin miehitys. Vastarintamme on aina ollut ja tulee olemaan väkivallatonta, viljelyvastarintaa, sanoo Hassan Muamer, Battirin asukas ja tutkija.
65-vuotias maanviljelijä Ibrahim on käynyt sukunsa pelloilla pikkupojasta asti lähes päivittäin.
Koska Ibrahimin viljelykset sijaitsevat aivan rajalla, muurin rakentaminen tuhoaisi ne.
– Jos meiltä viedään maamme, meiltä viedään kaikki. Viljellä ja elää rauhassa, muuta en tahdo.
Korvaamaton kulttuuri-
perintö vaarassa
Muuri uhkaa myös Battirin ainutlaatuista kulttuurimaisemaa. Kylän kivipengerrettyjä peltoja on viljelty ja vaalittu vuosisatojen ajan. Asukkaat käyttävät edelleen osia erityisestä kastelujärjestelmästä, joka on peräisin jo Rooman valtakunnan ajoilta.
Paikallisten lisäksi israelilaiset ja kansainväliset ympäristöjärjestöt ovat ottaneet osaa Battirin perinnemaiseman suojelemiseen.
Battirin tapauksesta tekee erityisen myös se, että Israelin luonnonsuojelusta vastaava viranomainen vastustaa muurin rakentamista alueelle.
Aiheesta enemmän perjantaina 4.10. ilmestyneessä Viikkolehdessä.
uutiskirje 
