Yhdysvallat ja Iran alkoivat toden teolla parantaa suhteitaan Iranin tuoreen presidentin Hassan Rouhanin vieraillessa syyskuussa YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.
Hyvän tahdon eleenä Yhdysvaltain hallitus antoi Rouhanille vietäväksi ”Iranin kansalle erityislahjan”, 2 700 vuotta vanhan muinaisesineen.
Lahja oli hopeinen, tarueläin aarnikotkan eli griipin muotoinen malja, ja sen arvoksi arvioitiin noin miljoona dollaria.
Ikävä vain, että esine ei ilmeisesti ole edes 27 vuoden ikäinen.
Yhdysvaltain tullilaitos oli takavarikoinut maljan vuonna 2003 iranilaiselta taidekauppiaalta, joka oli yrittänyt salakuljettaa sen maahan. Maljan uskottiin olevan peräisin Kalmakarran alueella Iranin länsiosassa sijaitsevasta luolasta.
Malja makasi vuosikymmenen tullivarastossa, kunnes ulkoministeriö keksi, että merkiksi suhteiden parantamishalusta ”muinaisesine” voitaisiin palauttaa iranilaisille.
Rouhanin seurue palasi Teheraniin malja näyttävästi esillä, ja Iranin kulttuuriperinnön säätiön johtaja Mohammad Ali Najafi sanoi lentokentällä toivovansa lahjoituksen olevan alkua muinaisesineiden palauttamiselle maahan.
Epäilykset maljan aitoudesta heräsivät kuitenkin pian. Saman säätiön entinen johtaja Hamid Baqaie sanoi Radio Free Europen (RFE) nettisivuilla maanantaina, että hopeagriippi on ilmiselvä väärennös.
Ruttuja hopeamaljassa
Baqaien mukaan väärennöksestä kielivät sekä maljan tekotapa että tyyli. Samoin maljassa käytetyt materiaalit kertovat, ettei se ole aito.
Myös arkeologi Oscar White Muscarella, New Yorkin Metropolitan-museon entinen kuraattori pitää maljaa väärennöksenä. RFE:n mukaan Muscarella kirjoitti jo viime vuonna artikkelin, jonka mukaan ei tarvitse kuin vilkaista valokuvaa maljasta, niin huomaa sen olevan väärennös.
Muscarellakin perustaa arvionsa sekä tyylillisiin että teknisiin seikkoihin. Hänen mukaansa malja on korkeintaan 14 vuotta vanha. Esimerkiksi griippi on kiinnitetty alustaan moderneilla niiteillä.
Baqaien mukaan pimeillä markkinoilla liikkuu sadoittain väärennettyjä iranilaisia muinaisesineitä. Osa niistä on päätynyt länsimaiden taidekokoelmiin ja museoihin.
Hopeagriippiä Baqaie pitää niin tökerönä väärennöksenä, että Yhdysvaltain on hänen mielestään pitänyt tietää se jo lahjaa antaessaan.