EU:n ulkoasiainneuvosto esitti viime joulukuussa, että Israelin valtion ja EU:n väliset sopimukset eivät päde Israelin vuonna 1967 miehittämille alueille.
Israelin tukiverkostot EU:ssa ovat ryhtyneet toimiin painostaakseen EU:ta tulkitsemaan uutta direktiiviä mahdollisimman löyhästi ja täten Israelin intresseille edullisesti.
Israelin viralliset edustajat ovat alkaneet syyttää EU:ta antisemitismistä ja siitä, että Eurooppa on palaamassa toisen maailmansodan aikaisiin käytäntöihin.
Antisemitismi-syytöksiä ei ole aiemmin juuri käytetty siirtokuntien puolustelussa.
EU:n komissio julkaisi heinäkuussa uuden direktiivin, jossa säädetään, ettei EU enää rahoita Länsirannan, Itä-Jerusalemin tai Golanin kukkuloiden israelilaishankkeita. Direktiivi astuu voimaan ensi vuoden alussa.
Tukea kaasukammioista
Antisemitismisyytökset ovat pitkään kuuluneet Israelin kansainväliseen pr-strategiaan, mutta kyseistä taktiikkaa ei ole aiemmin juurikaan käytetty siirtokuntien puolustelussa.
Israelilaisen Juutalainen koti -hallituspuolueen kansanedustaja Ayelet Shaked puhui syyskuussa Brysselissä järjestetyssä tilaisuudessa siirtokunta-direktiivistä. Shakedin mukaan EU:n linjaukset ”merkitsevät ainoastaan sitä, että raketteja ei sada jatkossa Israeliin pelkästään Gazasta, vaan myös Kalkilyasta ja Ramallahista”.
”Se, että kyseenalaistaa Israelin maa-alueiden legitimiteetin, on uutta antisemitismiä”, Shaked linjasi.
Shaked jatkoi: ”Aiempi antisemitismi johti siihen, että kansamme tuhottiin kaasukammioissa. Emme aio antaa uuden antisemitismin aiheuttaa meille vahinkoa.”
”Juutalaisten syrjintää”
Israelilaisten poliitikkojen EU-vierailujen lisäksi eurooppalaiset Israelia tukevat järjestöt ovat aktivoituneet viime kuukausina.
Brysselissä lobbaavan Israel Allies Foundationin toiminnanjohtajan, unkarilaisen András Pátkain muotoilut muistuttavat Shakedin linjauksia.
”Näyttää siltä, että EU on ottanut maalitaulukseen Lähi-idän ainoan valtion, jolla on samat demokraattiset periaatteet kuin EU:lla”, Pátkai muotoili.
Israelin asuntoministeri Uri Ariel pyrkii esittämään direktiivin taustalla olevan antisemitistiset motiivit: ”Päätös on rasismin saastuttama ja muistuttaa sellaisesta juutalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä, joka tuo mieleen 66 vuoden takaiset käytännöt”.
EU ei vielä ole tehnyt lopullista päätöstä uuden direktiivin tulkitsemisesta ja soveltamisesta.
Aiheesta enemmän perjantaina 25.10. ilmestyneessä Viikkolehdessä.