Ukrainaa on viime päivinä jälleen revitty kahtia.
Kiovassa ja muissa Ukrainan kaupungeissa puhkesi laajoja mielenosoituksia sen jälkeen, kun maan hallitus ilmoitti viime viikolla, ettei se sittenkään allekirjoita pitkään hierottua assosiaatiosopimusta Euroopan unionin kanssa. Puumerkit paperiin oli tarkoitus laittaa Liettuan Vilnassa meneillään olevassa itäisen kumppanuuden huippukokouksessa.
Mielenosoitusten pääkallonpaikka on Kiovan keskustassa Maidanin aukiolla, josta käsin käynnistettiin myös Oranssivallankumous vajaat kymmenen vuotta sitten. Sitä eivät ukrainalaiset muistele pelkästään hyvällä.
Ukrainasta tuli EU:n ja Venäjän taistelutanner.
Vallankumouksen johtohahmoista Viktor Juštšenko äänestettiin ulos presidentin virasta ja Julija Timošenko viruu vankilassa tuomittuna vallan väärinkäytöstä. Oranssivallankumouksen päävihollinen Viktor Janukovitš puolestaan istuu maan presidenttinä.
Vanhat tutut osapuolet
Muutenkin kiistan osapuolet ovat vanhoja tuttuja.
Sopimusprosessin EU:n kanssa päätti keskeyttää Janukovitshin Alueiden puolue, joka tukeutuu ennen muuta maan venäjänkieliseen ja -mieliseen väestöön. Sitä pitkin, mutta joustavin hampain tukevat kommunistit, jotka ainoana poliittisena ryhmänä vastustavat myös periaatteellisesti EU-lähentymistä.
Sopimuksen puolesta mieltään osoittaa kolmen puolueen koalitio, johon kuuluvat Timošenkon Batkivšina, ex-ammattilaisnyrkkeilijä Vitali Klitškon Udar (Isku) sekä uusfasistinen Svoboda.
Ukrainan politiikan erikoisuuksiin kuuluukin se, että voimakkaan juutalais- ja venäläisvastainen Svoboda on nyt yhteisten eurooppalaisten arvojen tukipylväs. EU:n arvoyhteisön joustavuutta taas kuvaa se, ettei tämä paljon Brysseliä paina.
Ulkoa päin puuttumista
Vaikka kamppailu on vahvasti sisäpoliittinen, on Ukrainan asioihin taas kerran puututtu ulkoa päin – eikä itä ole tässä edes ainoa ilmansuunta.
Pääministeri Mykola Azarov muistutti tällä viikolla hallituksen istunnossa, mitä Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostama tulliunioni päätti huippukokouksessaan aiemmin syksyllä. Mikäli Ukraina lähtisi vapaakauppaan EU:n kanssa, tulliton kauppa kolmikon kanssa loppuisi.
– Teollisuus, yrittäjät ja ammattiliitot olivat tätä vastaan. Se olisi merkinnyt 400 000 työpaikan katoamista. EU ei ole mitenkään vastannut tähän huoleen, Azarov sanoi.
Presidentti Janukovitšin mukaan eri EU-standardien omaksuminen Ukrainassa maksaisi vuosien saatossa kymmeniä miljardeja euroja.
Ehtona IMF-leikkaukset
EU oli luvannut Ukrainalle runsaan 600 miljoonan euron suuruisen lainan. Sen ehtona oli kuitenkin ankara sopimus Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa.
IMF vaatii, että Ukrainan pitäisi devalvoida valuuttansa, nostaa lämmityksen ja sähkön hintaa sekä tehdä ”rakenteellisia uudistuksia”, jotta ilmapiiri bisnekselle maassa paranisi.
Lisäksi IMF ohjeisti Ukrainaa erikseen jäädyttämään julkisen sektorin palkat, leikkaamaan tulonsiirtoja sekä myöhemmin alentamaan veroja. Muuten Ukraina ei saisi lainoja.
– Tämä johtaisi sosiaaliseen romahdukseen ja olisi saattanut huonoon valoon koko eurooppalaisen integraation ukrainalaisten silmissä, Azarov perusteli.
Aiheesta enemmän tänään perjantaina 29.11. ilmestyneessä Viikkolehdessä.
uutiskirje 
