”Missä on Lampedusa?” kysellään Libyassa

Youssef on matkustanut Saharan halki Libyan pääkaupunkiin koulusta saatu Euroopan kartta taskussa.

– Voitteko näyttää, missä on Lampedusa? En löydä sitä, 28-vuotias nigerialainen kyselee.

Italialle kuuluva pieni Lampedusan saari sijaitsee Välimeressä 600 kilometriä Tripolista luoteeseen. Sinne pääsy muuttuu yhä etäisemmäksi haaveeksi monelle afrikkalaiselle.

Youssef kertoo maksaneensa 800 euroa viiden päivän matkasta erämaassa täyteen lastatun kuorma-auton lavalla.

– Kuljettaja kehotti minua sitomaan itseni kiinni autoon, koska hän ei aikonut pysähtyä, jos joku putoaisi.

Tripolin laidalla Gargareshissa mustia afrikkalaisia kerääntyy päivittäin sillan alle odottamaan tarjouksia työkeikoista. Youssef erottuu joukosta, koska hänellä on kepin nenään sidottu maalaustela mukanaan.

Palkka jäi saamatta

Päivän työstä voi tienata noin 12 euroa, mutta aina ei sitäkään.

– Viime viikolla tein kymmenen tunnin päivän rakennuksella, mutta kun maksun aika koitti, minulle painettiin pistooli otsalle ja käskettiin kalppia tieheni, malilainen Suleyman, 23, kertoo.

Hän haluaisi päästä äkkiä pois Libyasta.

– Tämä ei ole mitään elämää. Asemiehet vainoavat minua pelkän ihonvärini perusteella.

Matka Lampedusaan huterassa paatissa maksaa kuitenkin 750 euroa, joiden saaminen kokoon on yhä kovemman työn takana. Lisäksi merenkäynti vähentää kyytejä loppusyksyllä.

Rauhattomuus kasvaa

Moni siirtolainen haluaa nyt päästä Lampedusaan hinnalla millä hyvänsä, koska levottomuus on lisääntynyt Libyassa ja yhteenottoja sattuu pääkaupungissakin, nigerialainen Christian, 27, kertoo.

Libyasta tuli jo Muammar Gaddafin valtakaudella (1969–2011) Afrikasta pois pyrkivien välietappi. Sittemmin määrät ovat vain kasvaneet, koska sekavat olot helpottavat ihmissalakuljettajien toimintaa.

– Väkivallan vuoksi hallitus ei ehdi vartioida rannikkoa. Suurin este ovat nyt aallot, eräs nimettömänä haastateltu salakuljettaja sanoo. Hän kertoo ansaitsevansa noin 20 000 euroa onnistuneesta Lampedusan-keikasta.

Vene pyöri ympyrää

Vielä muutama kuukausi sitten rannikkoa vartioitiin tarkemmin, vahvistaa Pakistanin Kašmirista tullut Imran, 21. Hänen yrityksenä päästä Lampedusaan jäi muutaman tunnin seilaamiseksi.

– Kapteeni ei tuntenut reittiä, ja kuljimme ympyrää, kunnes rannikkovartiosto pysäytti meidät, kertoo Imran, joka joutui kolmeksi kuukaudeksi vankilaan.

Libyan kovista vankilaoloista huolimatta hän pitää itseään onnekkaana.

– Meitä oli vähintään 50 samassa sellissä, mutta vartijat eivät koskeneet minuun. Mustia sen sijaan lyötiin ja kidutettiin päivittäin. Naiset pakotettiin ostamaan vapautensa seksillä.

Amnesty International syytti kesällä Libyaa nais-, mies- ja lapsivankien julmasta kohtelusta ja vaati sitä lopettamaan mielivaltaiset pidätykset.

Halpaa ja huonoa

Nyt hotellisiivojana Tripolissa työskentelevä Imran kertoo maksaneensa laivaretkestään vain 300 euroa.

– Somalien kuljettamat halvimmat kyydit eivät yleensä pääse perille. Seuraavaksi pyrin syyrialaisten hoitamaan veneeseen. Ne ovat paljon kalliimpia, mutta useimmat selviävät Lampedusaan, hän pohtii.

Libyalaiset kalastajat tietävät, että moni ostaa aikomattaan menopaluulipun.

Verkkoihini on usein takertunut ruumiita, sanoo Abdalah Gheryani pienessä Gargareshin kalasatamassa.