Fanny ja Alexander (Fanny och Alexander, 1982) voitti neljä Oscaria, joista parhaan ei-englanninkielisen elokuvan pystin kävi tuottajan ominaisuudessa pokkaamassa Jörn Donner. Muut oskut tulivat kuvauksesta, lavastuksesta ja puvustuksesta. Kaksi jälkimmäistä menevät yleensä epookkidraamalle, jollainen Ingmar Bergmanin kirjoittama ja ohjaama elokuva myös näyttävästi on. Herrasväen asusteet, kampaukset, piirongit ja vastaava rekvisiitta ovat asianmukaisesti kohdallaan.
Bergmanin opus on vivahteikas perhedraama ja mieleen jäävä lapsuuden kuvaus. Lähtö suvun tarkempaan tutkailuun otetaan joulun vietosta. Näyttämöinä vaihtelevat sukukartano, piispanlinna ja teatterinjohtajan talo.
Kymmenvuotias Alexander (Bertil Guve) on Bergmanin alter ego, joka sisarensa Fannyn (Pernilla Allwin) tavoin kokee järkytyksen, kun leskiäiti (Ewa Fröling) nai kylmäkiskoisen piispan (Jan Malmsjö).
Tapansa mukaan Bergman loihtii ilmoille psykologisesti vahvaa draamaa, johon sukupolvien ja perheiden väliset jännitteet luovat nautittavasti poimuilevan ihmissuhteitten labyrintin. Visuaalisesti Fanny ja Alexander on Bergmanin ja hänen hovikuvaajansa Sven Nykvistin yhteistöistä sävykkäimpiä.
Fanny ja Alexander. Yle Fem tiistaina klo 22.00
uutiskirje 
