Kun Suomen bruttokansatuote eli talous pieneni vuosina 1990–1993 yhteensä 13 prosenttia, menetti Latvia puolet lyhyemmässä ajassa kaksi kertaa enemmän.
Vaikka Latvian lama osui samaan aikaan kansainvälisen taloustaantuman kanssa, oli se silti kotikutoinen. Latvia oli rypenyt vuosia railakkaassa kulutusjuhlassa kun maan pankkimarkkinoita hallitsevat ulkomaiset eli lähinnä ruotsalaiset pankit olivat lapioineet halpaa rahaa etenkin kiinteistömarkkinoille.
Lainat olivat syöneet itse itseään, sillä inflaation oli annettu pysyä korkealla. Palkat kasvoivat kymmenen prosentin vuosivauhtia.
Latvia panostaa sosiaalimenoihin vähiten EU-maista.
Latvian opettajien ja tiedetyöntekijöiden ammattiliiton Lizdan osastonjohtaja Ilze Trapenciere kertoo, mitä talouskriisi ja Latvian hallituksen käynnistämät maailman ankarimmat säästötalkoot ovat merkinneet opettajille.
– Latviassa mennään äärimmäisyydestä toiseen. Hallitus päätti, ettei valuuttaa latia devalvoida vaan käytetään maan sisäistä devalvaatiota, eli julkisen vallan ja opettajienkin palkkoja ja muita kuluja karsitaan kovakätisesti. Opettajien palkoista leikattiin 40 prosenttia, eivätkä palkat ole nousseet ennalleen, Trapenciere kertoo.
Syntyvyys puolittunut
–Samalla kun palkkapussia pienennettiin, työkuormaa lisättiin kolmanneksella. Jo ennestään opettajat hoitivat keskimäärin 1,3 virkaa ja nyt työtaakkaa lisättiin vielä. Oppilaitosten lämmityskuluista ja muun infrastruktuurin rahoituksesta vähennettiin 55 prosenttia, toteaa Trapenciere.
Latvian hallitus pitää nyörejään kireällä myös sosiaalimenojen suhteen. Latvia panostaa sosiaalimenoihin, kuten terveyden- ja vanhustenhoitoon, vain 15 prosenttia bruttokansantuotteestaan, mikä on EU-maiden pienin määrä. EU-keskiarvo on 29 prosenttia.
Syntyvyys on puolittunut. Kun Neuvostoliiton aikaan 80-luvulla Latviassa syntyi vuosittain 40 000 lasta, on luku nyt enää 20 000.
–Pahiten lama ja säästöt ovat iskeneet kaikkein köyhimpiin – sekä keskiluokkaan, jos sellaista Latviassa edes on. Synnyttämisestä on tullut kallis etuoikeus. Opettajia ja kouluja tässä maassa tarvitaan entistä vähemmän, sanoo Trapenciere.
Aiheesta enemmän perjantaina 20.12. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
uutiskirje 