Venäjän pitkä uudenvuodenloma toi Suomeen jälleen satojatuhansia venäläisiä. Heidän joukossaan oli myös kourallinen aktivisteja, jotka esittelivät toimintaansa Uudella Ylioppilastalolla viime lauantaina järjestetyillä ”Pakkasukko Putinia vastaan” -festivaaleilla.
Suomen viranomaiset suhtautuivat tapahtumaan epäluuloisesti, yhdelle kutsutulle vieraalle ei myönnetty viisumia ja toinen käännytettiin Vaalimaan raja-asemalta. Useilta tulijoilta kyseltiin rajalla, ovatko he anarkisteja, ja ainakin yhtä heistä kuulusteltiin siellä myös kotimatkalla.
Samana päivänä järjestettyyn Venäjän poliittisia oikeusprosesseja ja seksuaalivähemmistöjen ja kansalaisjärjestöjen painostusta vastaan järjestettyyn mielenosoitukseen poliisi tuli paikalle näyttävästi.
Tilat saa haltuunsa se, jolla on paksuin lahjuksiin käytettävissä oleva setelitukko ja isoimmat muskelit.
Tapahtumaan tulleet edustivat Venäjän opposition radikaalimpaa laitaa ja osa heistä oli anarkisteja.
On tärkeää, että Venäjän ongelmista voi puhua jatkossakin, koska armahduslaki ei tuonut vapautta läheskään kaikille mielipiteidensä vuoksi vangituille. Toukokuussa 2012 tapahtuneista Vladimir Putinin virkaanastujaismellakoista syytteeseen joutuneista armahduslaki koski vain neljää. Kahta Vasemmistorintaman jäsentä syytetään yhä ”mellakan järjestämisestä”, vaikka video ja lukuisat silminnäkijälausunnot osoittavat että yhteenotto oli seurausta poliisin toimista.
Kansalaisjärjestöjen asema on edelleen tukala. Uutena vuonna Pietarin Memorial-ihmisoikeusjärjestön syrjinnän vastainen keskus ADTs joutui luopumaan laillisesta asemastaan, koska oikeusistuinten leimattua sen ”ulkomaiseksi agentiksi” yhteistyö koulujen ja sosiaaliviranomaisten kanssa tuli mahdottomaksi.
Aatonaattona Putin allekirjoitti lain, joka koventaa rangaistuksia väärien asuinpaikkatietojen antamisesta viranomaisille. Laki on askel maaorjuuden ja Stalinin aikaisten liikkumisvapauden rajoitusten palauttamiseksi.
Mielestäni festivaalin mielenkiintoisin puhuja oli anonyymi pietarilainen aktivisti, joka esitteli kaupungin riippumattomien kulttuuritilojen kohtaamia ongelmia. Hän näytti kylmäävän videon siitä, kuinka kaljut ja nahkatakkiset mafiosot häätivät Tšetvert-kulttuuritilan väkivalloin jouluaattona, muuttaakseen hipstereiden purkukunnosta pelastaman 1800-luvun rakennuksen kalliilla vuokrattavaksi toimistotilaksi.
Olen usein miettinyt, miksi Venäjän kulttuuripääkaupunki Pietari ei ole esimerkiksi Berliinin veroinen taiteen keskus, vaikka se on samankokoinen ja vetää kuin magneetti puoleensa Euroopan suurimman maan luovia ihmisiä. Syy on selvästi poliittis-taloudellisessa järjestelmässä, jossa tilat saa haltuunsa se, jolla on paksuin lahjuksiin käytettävissä oleva setelitukko ja isoimmat muskelit. Toivoisin, etteivät Suomen rajaviranomaiset tukisi tämän järjestelmän ylläpitämistä.
uutiskirje 
