Kuuba elää muutosten aikaa. Se näkyy myös katukuvassa, jossa yksityisten ravintoloiden ja majoitusliikkeiden valomainokset valtaavat alaa poliittisilta iskulauseilta.
Matkustussääntöjen höllentämisen seurauksena neljännesmiljoona kuubalaista kävi ulkomailla viime vuoden tammi-marraskuussa.
Vuodesta 2011 lähtien kuubalaisilla on ollut lupa myydä itse asuntonsa ja autonsa, mikä oli aiemmin valtion yksinoikeus. Joulukuussa kumottiin sääntö, joka vaati auton ostajalta kuljetusministeriön vaikeasti saatavan luvan.
Hallitus kannustaa osuuskuntien perustamista muuallekin kuin maatalouteen.
Hintataso ylittää kuitenkin eurooppalaisen moninkertaisesti, joten auton hankinta jää monelta haaveeksi. Kuubalainen tienaa keskimäärin alle 15 euroa kuussa.
Eläke ei riitä
Kaikki eivät ole hyötyneet uudistuksista. Toimistotyötä tehnyt Mercedes, 67, saa eläkettä kahdeksan euroa kuussa ja huolehtii vammaisesta tyttärestään.
– En pärjää tuloillani. Naapurit yllyttävät minua antamaan huoneen vuokralle, mutta ensin asunto pitäisi kunnostaa, eikä siihen ole varaa, valittaa nainen, joka ei halua kertoa sukunimeään.
Kuuban talousvaikeudet alkoivat, kun sitä tukenut Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa. Tutkijoiden mukaan Kuuban kaupunkilaisista koki vuonna 1988 puutetta 6 prosenttia, mutta vuonna 2000 jo 20 prosenttia.
Kalliit kupongit
Raúl Castron hallitus haluaisi luopua säännöstelykupongeista, joilla saa ostaa peruselintarvikkeita edullisesti. Järjestelmä maksaa valtiolle liki kaksi miljardia euroa vuodessa, mutta sen lakkauttamista on vastikään lykätty.
Sosiologi Mayra Espina sanoo, että köyhimpien aseman parantaminen vaatisi erityistoimia, sillä he eivät hyödy talousuudistuksista. Heikko koulutus ja pääoman puute estää köyhiä ryhtymästä yrittäjiksi.
Mercedestä kalvaa huoli tulevasta. Hän pelkää, että viimeistään seuraava johtajasukupolvi lakkauttaa säännöstelykupongit.
– Miten me sitten hankimme syötävää?
Maatalous uudistuu
Maataloudessa alkoi perinpohjainen mullistus 2008, mutta tuloksia odotetaan yhä. Taloustieteilijä Armando Nova selittää tuotteiden kalleutta sillä, että systeemi on edelleen jäykkä.
Osuuskunnat ja yksityiset viljelijät hallitsevat neljäsosaa maasta, mutta tuottavat yli puolet ruuasta. Novan mukaan se kielii tehokkuudesta.
Kuuban yli 11 miljoonasta asukkaasta liki puoli miljoonaa yrittää nyt omaan laskuunsa. Menestystä jarruttavat kaupan tukkuportaan puuttuminen, kuluttajien heikko ostovoima ja ankara verotus.
Yksityistä työtä
Hallitus kannustaa osuuskuntien perustamista muuallekin kuin maatalouteen. Tavoitteena on siirtää 40 prosenttia työpaikoista yksityiselle sektorille vuoteen 2016 mennessä. Ennen uudistuksia osuus oli 20 prosenttia.
Kuuba on luopumassa kahden valuutan järjestelmästä, jossa peson ohella käytetään dollarin arvoon sidottua vaihdettavaa pesoa.
– Ostovoimaa ei missään tapauksessa heikennetä, varapresidentti Marino Murillo rauhoitteli hiljan niitä, jotka pelkäävät uudistuksen leikkaavan ulkomailta tulevien rahalähetysten arvoa. Lähetyksiä saa jopa 60 prosenttia kuubalaisista.
uutiskirje 
