Ihmiskauppa Suomen lainsäädännössä
Toisen henkilön paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö
Pakkotyö tai muunlainen ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen
Elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa.
Oleellista ihmiskaupan tunnusmerkistön täyttymiselle on, että rikoksen uhri on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu esimerkiksi toimimaan prostituoituna.
Uhri on yleensä riippuvuussuhteessa rikoksen tekijään, joka ylläpitää riippuvuutta laittomin keinoin esimerkiksi uhkailemalla, väkivallalla tai vapautta rajoittamalla.
Pro-tukipisteellä tarjottiin tukipalveluita ihmiskaupparikosten uhreille 181 kertaa vuoden 2013 aikana.
Journalisti Jeanette Björkqvistin ja ohjaaja Marcus Grothin dokumentaarinen esitys Kvinna till salu perustuu laajaan tutkimukseen ihmiskaupasta Suomessa sekä aiemmin julkaisemattomiin oikeudenkäyntiaineistoihin.
Näissä suomalaisissa oikeudenkäynneissä miehet – ja naiset – ovat syytettyinä ihmiskaupasta tai teoista, joissa on ihmiskaupalle ominaisia piirteitä.
Hyvin harvat on tuomittu nimenomaan ihmiskaupasta, ja ne, jotka on tuomittu, ovat syyllistyneet erittäin raakoihin tekoihin: kehitysvammaisten naisten ja alaikäisen tytön hyväksikäyttöön.
Ei vain ulkomailla
Kvinna till salu ei tekijöidensä mukaan ole moraalinen näpäytys, vaan teos, joka ensimmäisen kerran tuo esiin Suomessa käytävän ihmiskaupan tällä tasolla, tässä muodossa.
”Sillä tätä ei tapahdu vain ulkomailla, seksuaalista hyväksikäyttöä esiintyy myös meillä. Oletustemme vastaisesti, uhrit eivät näytä uhreilta, ja hyväksikäyttäjä saattaa hyvin olla joku, jonka tunnet.”
Missä kulkee vapaaehtoisuuden raja ja missä kulkee uhrin ja aktiivisen osapuolen raja?
Kvinna till salu osoittaa, että kyse on vaikeista päätöksistä niin yksilöiden kuin tapauksia todistavien ja niitä tuomitsevienkin kannalta. Se sukeltaa syviin vesiin, jotka ympäröivät keskustelua seksuaalisiin tarkoituksiin käytävästä ihmiskaupasta.
Ostaja vapautettiin hovissa
Otteita oikeudenkäyntiaineistoista:
”Ei tietenkään ollut hauska kuulla, että hän masentui ja kuuli ääniä päänsä sisällä tämän seksijutun jälkeen. Tai että hän siitä johtuen oli niin huonossa kunnossa, että hänet vietiin sairaalaan ja pidettiin siellä kolme kuukautta sen jälkeen, kun poliisi löysi hänet.
Mutta vaikka kaikki tämä onkin todella surullista, en todellakaan osannut epäillä jonkin olevan pielessä ostaessani häneltä seksiä.”
Seksin ostaja ihmiskauppa-jutussa, jossa uhri oli psyykkisesti vajavainen virolainen. Mies tuomittiin käräjäoikeudessa mutta vapautettiin hovioikeudessa.
”– oli aika selvää, ettei hänellä ollut kaikki kohdallaan, kun häntä katsoi. Hän oli erikoinen, lapsellinen, naiivi. Hän ei osannut sanaakaan suomea, joten toinen nainen diilasi hänelle asiakkaita puhelimitse ja huolehti siitä, että virotar pysyi asunnossa. Toisen naisen oli pakko opettaa hänelle aivan kaikki: työajat, hinnat, miten tehdään töitä.”
Syytetyt todistavat tapauksessa, jossa ihmiskaupan uhri oli kehitysvammainen nuori virolainen tyttö.
”Kun kulli seisoo, aivot lakkaavat toimimasta”
Marraskuussa 2013 järjestetyssä Pohjoismaisessa Ihmiskauppa ja työelämä -konferenssissa todettiin uhrien tunnistamisen olevan suurin haaste ihmiskaupan vastaisessa työssä.
Ote oikeudenkäyntiaineistosta:
”Kun kulli seisoo, aivot lakkaavat toimimasta.”
Näin sanoi yksi niistä sadoista asiakkaista, jotka ostivat seksiä kehitysvammaiselta virolaiselta.
Svenska Teatern. Jeanette Björkqvist ja Marcus Groth: Kvinna till salu. Rooleissa Anna Hultin, Niklas Åkerfelt. Ikäraja 16 vuotta.
Ihmiskauppa Suomen lainsäädännössä
Toisen henkilön paritusrikoksen kaltainen seksuaalinen hyväksikäyttö
Pakkotyö tai muunlainen ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin saattaminen
Elinkauppa taloudellisessa hyötymistarkoituksessa.
Oleellista ihmiskaupan tunnusmerkistön täyttymiselle on, että rikoksen uhri on erehdytetty tai hänet on riippuvaista asemaa tai turvattomuutta hyväksi käyttäen alistettu esimerkiksi toimimaan prostituoituna.
Uhri on yleensä riippuvuussuhteessa rikoksen tekijään, joka ylläpitää riippuvuutta laittomin keinoin esimerkiksi uhkailemalla, väkivallalla tai vapautta rajoittamalla.
uutiskirje 
